Suomessa puhutaan jatkuvasti lääkäripulasta, terveydenhuollon jonoista ja tarpeesta hillitä kustannuksia. Samaan aikaan lääkärien työaikaa kuluu monenlaisiin todistuksiin ja lausuntoihin. Olisiko aika arvioida, mitkä niistä todella edellyttävät lääkärin tekemää arviota ja voisiko osan prosessista toteuttaa tarkoituksenmukaisemmin muiden terveydenhuollon ammattilaisten osaamista hyödyntäen?
Ajoterveystodistukset ovat tästä hyvä esimerkki. Hyvinvointiasemat eivät enää tarjoa lääkäriaikoja ajokorttia varten tarvittaviin lääkärinlausuntoihin. Käytännössä ihminen joutuu hankkimaan lausunnon muualta, usein yksityiseltä palveluntuottajalta. Yksityisellä puolella ajoterveystarkastuksen hinta voi nousta satoihin euroihin.
Onko kohtuullista, että kustannus siirtyy kansalaisen maksettavaksi ja terveysjätit voivat tehdä sillä bisnestä? Erityisesti syrjäseuduilla auto on monelle välttämätön arjen liikkumisen ja itsenäisen elämän edellytys. Ajokortin säilyminen voi olla ratkaisevaa esimerkiksi ikääntyneen ihmisen mahdollisuudelle asua omassa kodissaan.
Ajoterveyden arviointia voitaisiin kehittää niin, että koulutettu terveydenhoitaja tekee ensin rakenteisen alkukartoituksen. Siinä voitaisiin käydä läpi esimerkiksi terveydentilaa, lääkitystä, toimintakykyä, näköä ja mahdollisia riskitekijöitä. Lääkäri arvioisi tilanteet, joissa sairaudet tai muut löydökset edellyttävät lääketieteellistä asiantuntemusta, ja vastaisi tarvittavasta lääkärinlausunnosta. Tämä edellyttäisi tehtävien ja vastuiden tarkastelua sekä lainsäädännön muutoksia.
Potilas- tai liikenneturvallisuudesta ei tietenkään voida tinkiä, mutta terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjakoa on voitava uudistaa. Jos hoitajille siirretään uusia tehtäviä ja vastuuta lääkärien työpanoksen vapauttamiseksi, tämän on näyttävä myös palkkauksessa. Koulutus, itsenäinen arviointityö ja lisääntyvä vastuu edellyttävät asianmukaista tehtäväkohtaista palkan lisää. Hoitajien osaamista ei voida hyödyntää vain kustannussäästönä, vaan vastuullisesta työstä on maksettava sen edellyttämä korvaus.
Tarvitsemme kansallisen arvioinnin siitä, millaisia lääkärinlausuntoja terveydenhuollossa edellytetään, mitkä niistä ovat välttämättömiä ja kuinka paljon niiden laatimiseen kuluu lääkärien työaikaa. Samalla on selvitettävä, miten prosesseja voidaan keventää ilman, että potilasturvallisuus vaarantuu tai kustannukset siirtyvät kohtuuttomasti kansalaisten maksettaviksi.
Meillä ei ole varaa käyttää lääkärien työaikaa kaikkeen vain toimimalla totutun tavan mukaisesti. On syytä selvittää, missä tilanteissa erilaisia lausuntoja todella tarvitaan. Mikä ammattiryhmä ne voisi vastaisuudessa sujuvasti ja kustannustehokkaasti tehdä?