Uusi luonnonsuojelulaki astuu voimaan tänään 1. kesäkuuta. Uutta siinä on esimerkiksi eri luontotyyppien suojelun vahvistaminen, vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio ja varovaisuusperiaate.
Varovaisuusperiaatteen mukaan päätöksenteossa on kiinnitettävä huomiota luonnon monimuotoisuuden merkittävän vähenemisen uhkaan, vaikka tieteellistä varmuutta kielteisistä luontovaikutuksista ei vielä olisi.
Ekologisen kompensaation avulla puolestaan ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta voidaan hyvittää lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Esimerkiksi lehdon menettäminen rakentamistoiminnan seurauksena voidaan hyvittää parantamalla toisaalla heikentyneen lehdon tilaa.
Uudessa laissa malminetsintä kielletään kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa kokonaan, ja valtion muilla suojelualueilla sen edellytyksiä tiukennetaan.
Luonnonsuojelulaki onkin yksi tärkeimmistä keinoista turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta.
Etukäteen ehkä suurinta huomiota laissa on herättänyt kohta, joka lisää kyykäärmeen rauhoitettujen eläinten listalle. Rauhoittaminen tarkoittaa, että kyytä ei saa tahallisesti tappaa tai pyydystää, eikä sitä saa häiritä etenkään lisääntymisaikaan.
Lakiin on kirjattu kuitenkin poikkeus: pihapiirissä olevan tai muutoin ihmiselle tai kotieläimelle vaaraa aiheuttavan kyyn saa tarvittaessa ottaa kiinni ja siirtää, ja jos se ei ole mahdollista, tappaa.
Kyylläkin on paikkansa Suomen luonnossa. Ne esimerkiksi syövät jyrsijöitä, jotka taas kantavat mukanaan puutiaisia. Kesän aikana kyy voi hävittää reviiriltään parisensataa puutiaista ruokailunsa yhteydessä.