Ritarikuntien kansleri Jussi Nuorteva on valinnut Vuoden kotiseututeos -kilpailun voittajaksi Kuortaneen kunnan kustantaman teoksen Nokiottat – Kuortane ja kuortanelaiset 1860–1960.
Nuorteva julkisti voittajan Turun kirjamessuilla lauantaina kotiseutukirjallisuutta käsittelevässä keskustelutapahtumassa Miten rakennamme virtuaalista kotiseutua?
– Teos on tutkimuksellisesti korkeatasoinen. Se perustuu erittäin laajaan lähdeaineistoon ja suorastaan läkähdyttävän laajaan kirjallisuusluetteloon. Yksittäiset tekstikohdat on todella perusteellisesti dokumentoitu, Nuorteva perusteli valintaa.
Häntä miellytti lisäksi kirjoittajien taitava kielen käyttö ja kirjan helppolukuisuus sekä kuvituksen runsaus.
– Erityisesti on tässäkin teoksessa aihetta kehua sen kuvitusta. Joka aukeamalla on ainakin yksi kuva tai kaavio, useimmilla enemmänkin kuin yksi. Tämän päivän lukijalle kuva on tärkeä. Asioita on totuttu seuraamaan visuaalisen kerronnan kautta enemmänkin kuin sanallisen, Nuorteva jatkoi.
Kirjan ovat kirjoittaneet Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimusryhmän jäsenet. Ryhmää vetävä tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto on yksi kirjoittajista.
Muut pääkirjoittajat ovat väitöskirjatutkijat Teppo Ylitalo ja Jaakko Mäntylä. Kirjoittamiseen osallistuivat myös Matti Mäkelä, joka kirjoitti pohjalaistaloja ja käsityöläisiä koskevat osat, sekä Anniina Pihlajamäki, joka osallistui viime sotien aikaa koskevien osien kirjoittamiseen.
Suuressa roolissa kirjan syntymisessä oli myös kirjan ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Rauno Laitila.
Palkinnon vastaanottivat ohjausryhmän jäsenet Aino-Maija Niemelä ja Liisa Ruismäki.
Ruismäki on historianopettaja ja aktiivinen historiantutkija, joka on itse kirjoittanut muun muassa Kauhajoen pitäjänhistorian.
Aino-Maija Niemelä puolestaan on Kuurtanes-Seuran puheenjohtaja ja huolehtinut muun muassa kirjan murreilmaisujen aitoudesta.
Yksi kunnan perustehtävistä
Sulevi Riukulehto kertoo kihisevänsä tyytyväisyydestä ryhmän saaman palkinnon vuoksi.
– Itseään koskevan tiedon tuottaminen on yksi kunnan perustehtävistä. Oman historian kirjoittaminen on hyödyllistä, arvokasta ja ainutkertaista. Siksi se kannattaa tehdä kunnianhimoisesti, Riukulehto huomauttaa.
Finalistit valitsi Suomen Kotiseutuliiton asettama raati. Raadin puheenjohtajana toimi historioitsija ja kotiseutukirjojen asiantuntija Jukka Hako Vantaalta ja jäseninä Kansallisarkisto Oulun johtaja Vuokko Joki ja Kotiseutuliiton varapuheenjohtaja KM Anna-Maija Korhonen Tervosta.
Vuoden kotiseututeoksen palkitsemisella kannustetaan kotiseutukirjojen tekijöitä ja tuodaan näkyvyyttä kotiseutukirjallisuudelle.
Vuoden kotiseututeoksen tänä vuonna valinnut Jussi Nuorteva on Kansallisarkiston pitkäaikainen johtaja, joka jäi tästä tehtävästään keväällä eläkkeelle.
Kansallisarkistolla on merkittävä rooli paikallishistorioiden synnyssä, koska arkistossa digitalisoidut käräjäpöytäkirjat ovat merkittävä lähdeaineisto kotiseututeoksille.
Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö ja yksi maan suurimmista kansalaisjärjestöistä. Kotiseutuliitto vaalii kulttuurin monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä, nostaa esille paikalliskulttuureita, tukee kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskunta- ja aluesuunnitteluun.
Liiton jäsenistöön kuuluu noin 750 kotiseutu-, kaupunginosa- ja muuta yhdistystä, 106 kuntaa ja maakuntien liitot. Kotiseutuliiton jäsenkentässä toimii noin 150 000 aktiivista kansalaista.
