Arkkitehtiopiskelija Vilma Karjalainen on tehnyt Kuortaneella yli kuukauden salapoliisin työtä. Hän on kartoittanut perinteisen rakentamistavan kunniakilpikohteita, joita on Kuortaneella ennätysmäärä, noin 70 kappaletta. Talonpoikaiskulttuurisäätiö on myöntänyt kilpiä vuodesta 1951 saakka rakennuksille tai rakennusryhmille, joissa on säilytetty perinteistä talonpoikaista rakennusperinnettä. Kohteita on kaikkiaan yli 600 ympäri Suomea.
– Kohteista on pidetty kirjaa, mutta vanhempien kohteiden tietoja ei ole päivitetty pitkään aikaan. Osasta tiloista saattaa olla tiedossa vain vanhan omistajan nimi, vaikka omistaja olisi vaihtunut moneen kertaan, Karjalainen kertoo.
Karjalainen penkoi tietoja tiloista vanhoista kotiseutukirjoista, maanmittauslaitoksen kiinteistöjärjestelmästä sekä hyödynsi kuortanelaisten paikallistietämystä. Nyt kaikki Kuortaneen kunniakilvellä varustetut talonpoikaiskohteet nykyisine omistajineen ja osoitteineen on kartoitettu. Missään muualla Suomessa vastaavaa kartoitusta ei ole tehty, vaan Kuortane oli kokeilukunta.
– Kilpiä myönnetty paljon erityisesti 50-luvulla. Kuortaneen kartoitustyö oli kokeilu, kuinka hankalaa tai helppoa kohteiden jäljittäminen on, kertoo Talonpoikaiskulttuurisäätiön kilpiraadin puheenjohtaja Raija Seppänen.
Sekä Seppänen että Karjalainen yllättyivät siitä, että kaikki Kuortaneen kohteet pystyttiin jäljittämään. Se, miten Kuortaneella tehtyä kartoitustyötä hyödynnetään jatkossa, on Talonpoikaiskulttuurisäätiössä vielä pohdinnassa.
– Mahdollinen jatkotoimenpide on käydä rakennuksien kuntoa tarkemmin läpi, ja antaa ehkä suosituksia ylläpitoa varten, Seppänen tuumii.
Seppänen painottaa, että perinteisen rakentamistavan kunniakilvet eivät ole suojelurekisteri, vaan kunnianosoitus rakennuksien nykyisille ja entisille omistajille siitä, että paikat on pidetty omin varoin kunnossa.
