Kuivuus vaivaa kas­vus­to­ja – sa­to­tap­piot nou­se­vat päivä päi­väl­tä

Kasvustot tarvitsisivat nyt kipeästi vettä. Kuvituskuva.
Kasvustot tarvitsisivat nyt kipeästi vettä. Kuvituskuva.
Kuva: ProAgria

Kuumuus ja kuivuus on vaivannut kasvustojamme koko kesäkuun ajan. Juhannuksen tienoilla tulleet ukkoskuurot ovat osuessaan tuoneet isojakin määriä vettä, mutta pääosin sateet ovat jääneet vähäisiksi ja eivätkä ne ole auttaneet kuivuudesta kärsineitä kasvustoja, kerrotaan ProAgria Etelä-Pohjanmaan tiedotteessa.

Multavilla mailla viljakasvustot vielä sinnittelevät. Lisäksi herne näyttää vielä hyvävoimaiselta.

Syysviljat ovat pärjänneet kuivuudessa hyvin, mutta niissäkin näkyy jo kuivuuden merkkejä. Kasvustot ovat harvinaisen lyhyitä, mutta silti tiheitä. Ohra ja vehnä ovat tulossa tähkälle ja kasvusto on lyhyttä ja harvaa, mikä ei tiedä hyvää sato-odotuksille.

Kuivuuden vuoksi on pohdinta kasvinsuojelusta käynyt kuumana. Rikkakasveja on torjuttu jo pääosilla tiloista, mutta kasvunsääteet ovat monella tilalla jääneet käyttämättä.

Lehtilannoitteita on laitettu samoihin tankkiseoksiin, koska ravinteet ovat liikkuneet kasveissa hitaasti kuivuuden vuoksi.

Aikaiset ohrat ovat tulossa tähkälle, vaikka kasvustot ovat lyhyitä. Hukkakauran torjunta alkaa olla ajankohtaista. Tämä viikko näyttää epävakaiselta ja koko maakuntamme alueella tullaan saamaan vesisateita, joista eniten hyötyvät nurmet ja peruna.

Nyt jo näyttää siltä, että vuosikymmenen kalleimmilla panoksilla tullaan korjaamaan vain välttävä viljasato, joka ei tiedä hyvää tilojen kassatilanteeseen tulevana syksynä.

Lisäksi tukien siirto seuraavalle vuodelle tuo oman haasteensa tilojen maksuvalmiuteen.

Nurmet

Ensimmäinen nurmisato saatiin korjattua hyvissä olosuhteissa. Keskimäärin sato oli normaali tai normaalia heikompi. Satovaihteluja lohkojen välillä oli tavanomaista enemmän.

Vanhoissa nurmissa sato oli selvästi heikompi kuin nuorissa. Nata- ja englanninraiheinävaltaiset nurmet kärsivät talvituhoista timoteivaltaisia enemmän.

Toisen sadon mineraalilannoitukset on saatu myös tehtyä. Lietteenmultauksia on siirretty monilla tiloilla, koska on haluttu välttää polttovaurioita kovien helteiden vuoksi. Osa odottaa vielä sateita ja osa on siirtänyt ajon toisen sadon jälkeen.

Nurmien kasvinsuojelu jäi keväällä monin paikoin tekemättä.  Varsinkin voikukkaa on jo edellisten hellekesien jälkeen runsaasti ja sitä ehtii torjua vielä toiselle ja kolmannelle sadolle, kunhan muistaa noudattaa varoaikoja.

Varoajat löytyvät myyntipäällysteksteistä ja ne tulee myös muistaa, jos miettii viljojen korjaamista vihanta- tai kokoviljasäilörehuna. Vihantaviljan paras korjuuhetki on, kun ohralla vihneet tai kauralla röyhyt ovat juuri tulossa näkyville.

Uuden CAP-tukikauden myötä yksivuotisen tuotantokasvin alle kylvetty perustettavan nurmensiemen käy myös kerääjäkasviksi. Täytyy muistaa noudattaa tässäkin tapauksessa ympäristökorvauksen ehtoa, että kerääjäkasvia ei saa lannoittaa eli vihannan korjuun jälkeen ei saa levittää lannoitteita.

Peruna

Peruna on taimettunut hyvin, varsinkin sääolosuhteisiin nähden. Rikkoja on torjuttu jo osittain kahteen kertaan, kun ensimmäinen kerta ei ole tehonnut. Aikaisimmin perunaa kylväneet tilat ovat jo aloittaneet ensimmäiset ruttoruiskutukset.

Osa tiloista on jo kastellut perunapeltoja, toiset odottavat sateita. Vielä kuivuus ei ole vaikuttanut, tosin sillä voi olla vaikutusta sadon laatuun ja määrään, jos sää vielä jatkuu kuumana ja kuivana.

Marjat ja vihannekset

Avomaan mansikoiden pääsatokausi alkaa perinteiseen malliin etelässä tällä viikolla ja siirtyy heinäkuun aikana pohjoisemmaksi. Myynnissä on jo viiden kilon mansikkalaatikoita.

Ensimmäisenä kypsyvät aikaiset lajikkeet kuten Honeoye ja Jonsok, sen jälkeen pääsatokauden lajikkeet kuten Polka ja Sonsation.

Satonäkymät ovat varovaisen myönteiset, vaikka kesäkuun alun kylmät päivät ovat jonkin verran verottaneet satoa. Mansikkaa toki poimitaan pitkälle syksyyn myöhäisistä lajikkeista.

Sadon laatu on hyvä ja mansikat ovat hyvin makeita tänä vuonna. Kastelun ansiosta kuivuus ei ole päässyt vaikuttamaan sadon määrään. Helteinen sää voi toki tehdä marjoista hiukan tavanomaista pienempiä.

Vadelma on jo raakilevaiheessa, etelässä raakileet ovat jo isot. Myös herukat kehittyvät hyvää vauhtia.

Omenaraakileiden kehitys jatkuu hyvällä vauhdilla. Heinäkuun säät ratkaisevat pitkälti marjakasvien ja omenasadon määrän ja laadun.

Tarhaherneen palkoja poimitaan koko maassa. Kesäkuun alun kylmä sää on hiukan vähentänyt satoa. Myös ensimmäiset avomaankurkut ovat valmistumassa ja niitä kerätään aina syyskuuhun saakka.

Muutenkin vihannessesonki on alkamassa kunnolla ja saatavilla on muun muassa salaattia, viherkaalia, sipulia, naurista, porkkanaa ja punajuuria, ja tarjonta vain lisääntyy, kun kesä etenee.

Tuholaisten tarkkailu on tarpeen marja-, omena- ja vihanneskasvustoissa. Lämpimät säät suosivat monenlaisia tuholaisia kuten lehtikirvoja, mansikka- ja vihannespunkkeja, luteita, kirppoja, rapsikuoriaisia ja kaalikoita. Tällä hetkellä on esimerkiksi hernekääriäisen lento meneillään.

Mainos
Viiskunnan pelit

Pelaa Viiskunnan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä