”Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan”, lausui 1600-luvulla Kustaa II Adolfin valtakunnankansleri Axel Oxenstierna. Nyt voitaneen lausua, kuinka rajallisella ja lyhytnäköisellä ajattelulla meitä hallitaan.
Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:n (KSS) osakekannan omistavat Virrat (41,6 %), Alavus (25,3 %) Ähtäri (19,9 %), Keuruu (9,8 %), Kihniö (3,2%) ja muilla omistajilla on 0,2 %.
Yhtiö on käytännössä rakennettu kuluttajien maksamilla liittymähinnoilla ja sen hallinta on omistajakuntien käsissä, mutta ne eivät voi käyttää yhtiön varoja omiin tarkoituksiinsa.
Yhtiö tuottaa itse 60 prosenttia myymästään sähköstä ja sillä on sähköverkkoja noin 4200 kilometriä, joiden kunnosta huolehditaan ja parannetaan. Sen kannattavuus on hyvällä tasolla ja omavaraisuus on noin 60 prosenttia. Vakavaraisena ja kannattavana yhtiönä se jakaa osinkoja omistajilleen, esimerkiksi vuodelta 2021 Keuruu sai 52 000 euroa.
Energiavirasto valvoo sähkön hintaa neljän vuoden periodeissa. Korotukset eivät saa ylittää kahdeksaa prosenttia tarkastelujakson ensimmäistä korotusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana kerättyjen maksujen määrästä.
KSS:n sähkön siirtohinnoittelu on ollut selvästi alihinnoiteltua eli yhtiö on toimittanut asiakkailleen sähköä halvemmalla kuin muut yhtiöt. Alihinnoittelua on kertynyt jo noin 17,8 miljoonaa euroa, jonka asiakkaat ovat saaneet hyödykseen.
Yhtiöjärjestyksen mukaan sen osakkeiden verotusarvoon perustuva myyntihinta olisi yli sata euroa, mihin liittyy muiden osakeomistajien etuosto-oikeus.
Pienosakas Kihniö on saanut KSS:n osakkeista ostotarjouksen ostotarjouksen ja ryhtynyt vaatimaan muutosta yhtiöjärjestykseen, joka mahdollistaisi osakkeiden myynnin ilman hintarajaa.
Kevään 2022 yhtiökokouksessa Alavus ja Virrat vastustivat yhtiöjärjestyksen muutosta. Ainoa syy hakea yhtiöjärjestyksen muutosta on osakkeiden myyntiaie.
Kihniö on nostanut kallispalkkaisen juristin avustuksella kanteen Pirkanmaan käräjäoikeudessa, jolla se vaatii KSS:n yhtiöjärjestystä muutettavaksi niin, että sen osakkeet voitaisiin myydä vapailla markkinoilla.
Ähtärin ja Keuruun kunnanhallitukset ovat päättäneet osallistua Kihniön kanssa vaatimuksiin. Kihniö, Keuruu ja Ähtäri eivät ole vielä vastanneet julkisuuslain mukaiseen tietopyyntööni saada kopiot asiaa hoitavan juristin kunnille lähettimistä laskuista.
Mikäli tuomioistuimen lainvoimaisella päätöksellä KSS:n osakkeiden myynti vapaille markkinoille toteutuisi, niin ostajana olisi todennäköisesti jokin (ulkomainen) pääomasijoittaja, jonka tarkoitus olisi vain tehdä mahdollisimman suurta voittoa. Uusi omistaja voisi nostaa vuosittain laillisesti sähkön siirtohintaa kahdeksan prosenttia, eli viidessä vuodessa jopa 40 prosenttia.
Sähköverkkoyhtiöiden omistuspohjalla on iso vaikutus siihen, millainen on omistajan tuottovaatimus yhtiöstä. KSS:n osalta vuodet ovat osoittaneet, että kuntaomistus on pitänyt hinnat maltillisena.
Korkeampaa tuottoa vaativat omistajat nostaisivat hinnat niin korkealle kuin mahdollista. Surkeana esimerkkinä mainittakoon kuntien omistaman Keski-Suomen Valo Oy:n osakekannan myynti.
Voiton maksimointia tehtäisiin myös vähäisellä sähköverkkojen kunnossapidolla niiden uudistamisesta puhumattakaan. Yhtiön työpaikkoja myös vähennettäisiin ja osinkojen maksu kunnille päättyisi.
Olisiko veroparatiisissa olevalla pääomasijoittajalla paikallista tietämystä ja osaamista sähkön tuotannosta ja verkoista?
Kuntien myydessä KSS:n osakkeet, olisi se varsin lyhytnäköistä politiikkaa. Kertaerä voisi lämmittää yhden tilikauden ja sen jälkeen lämpimäksi lasketut housut nopeasti jäätyisivät.
Suomen maaperästä ja kansantaloudesta on jo siirtynyt ja siirtyy kiivaalla tahdilla ulkomaalaisomistukseen ja hallintaan. Sähköverkot, tuulivoimalat, metsät, kaivosteollisuus, akkumineraalitehtaat, vetyinvestoinnit, terästeollisuus ja muu infrastruktuuri jne. Mistä tällainen paniikinomainen näköalattomuus johtuu?
KSS:n osakkeet eivät kuulu millekään koti- tai ulkomaalaiselle kasinopelaajalle, vaan sen ollessa edelleen omistajakuntien hallinnoimaa, niin se tuottaa paikallisille kuluttajille edullisemmin ja luotettavasti sähköä.
Olisiko äänestäjien aika herätä ja ottaa yhteyttä kuntiensa päättäjiin? Ovatko he päätöksiä tehdessään tiedostaneet ja tarkoin harkinneet kaikki tässä asiassa ilmenevät seikat?
Kari Pajarinen,
Keuruu