Alavuden kaupunki kertoo tiedotteessaan luovuttaneensa maanantaina kunniamerkit kahdelle ansioituneelle aktiivisen ja pitkäjänteisen kotiseututyön tekijälle.
Koulunjohtaja Ari Hakola ja rehtori, kirjailija Arto Juurakko vastaanottivat tasavallan presidentin itsenäisyyspäivänä 2024 myöntämät Suomen Leijonan ansioristit ennen kaupunginvaltuuston kokousta.
Kyläaktiivi ja kaupunginvaltuutettu
Hakojärven koulussa yli 30 vuotta opettajana työskennellyt Hakola on Hakojärvellä kehittänyt palkittua eteläpohjalaista kylätoimintaa ja on pitkän linjan yhteisöllisyyden puolestapuhuja.
Hän on ollut avainhenkilö Hakojärven kylätalon, Hakota-kodan, kuntoportaiden ja nuorisotila Kömmelin toteutuksessa sekä aktiivinen tapahtumajärjestäjä ja joululehden toimittaja.
Hakola on edistänyt liikuntaa monipuolisesti muun muassa yleisurheilun, jalkapallon, jääkiekon ja kartingin parissa, mistä tunnustuksena hänelle on myönnetty opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan ja urheilun ansiomitali vuonna 2010 ja Suomen Palloliiton hopeinen seuratoimijamerkki vuonna 2022.
Hän on myös toiminut pitkään kunnallispolitiikassa; Töysän kunnanvaltuustossa kolme kautta ja kuntaliitoksen myötä Alavuden kaupunginvaltuustossa vuodesta 2021 alkaen.
Hakolaa arvostetaan kylän elinvoimaisuuden edistäjänä. Hänen pitkäjänteinen ja laaja-alainen vapaaehtoistyönsä sekä sitoutumisensa paikalliseen kehittämiseen toivatkin hänelle Töysän kunnan Kunnon kuntalainen -mitalin vuonna 2005 ja Alavuden kaupungin Tohnisen Äijä -palkinnon vuonna 2014.
Asiantuntija, opettaja ja kirjailija
Lakeudenportin kansalaisopiston rehtori, kirjailija Arto Juurakko on pitkäaikainen eteläpohjalaisen kulttuurin edistäjä, joka on vaikuttanut kirjallisuuden, musiikin ja teatterin parissa.
Idearikkaana historian ja murteen asiantuntijana hän on vaikuttanut siihen, että eteläpohjalainen perinne säilyy elävänä ja aitona tulevillekin sukupolville.
Juurakko on toiminut Lakeudenportin kansalaisopiston rehtorina vuodesta 2018. Vuosina 2016–2018 hän työskenteli Mänttä-Vilppulan kulttuurijohtajana ja lisäksi uraan on kuulunut työtä monissa erilaisissa kulttuurialan tehtävissä opettajana, kouluttajana, luennoitsijana ja projektipäällikkönä.
Hänet tunnetaan myös kirjailijana; 12 murrerunokirjan lisäksi hän on kirjoittanut useita tietokirjoja ja historiateoksia, joissa hän on tuonut esiin paikallisia historiallisia persoonia ja kotiseutua. Näytelmiäkin Juurakko on kirjoittanut, muun muassa Toivo Kuulan elämästä ja viimeksi Alavudella esitetyn Sivistyksen ehtoo -näytelmän, joka sai aiheensa Stenbäckien pappissuvun vaikutuksista paikkakunnalla.
Juurakon aktiivisuus ja asiantuntemus ovat rikastuttaneet alueen kulttuurielämää ja mahdollistaneet useiden eri produktioiden toteutumisen ja innostaneet muitakin mukaan muun muassa näytelmäharrastuksen pariin.
Juurakon työ on edistänyt eteläpohjalaisen identiteetin säilymistä ja tehnyt paikallishistoriasta elävää ja saavutettavaa kaiken ikäisille, kaupungin tiedotteessa todetaan.
