Vuonna 2008 Serbiasta itsenäistynyt Kosovo valmistautuu kolmannen kerran ennenaikaisiin vaaleihin vuoden sisällä. Kolmen vuosikymmenen jälkeen sodan traumat näkyvät yhä.
Kosovon presidentti Vjosa Osmani hajotti 6. maaliskuuta maan 120-paikkaisen parlamentin, koska edustajat eivät päässeet sopuun presidentin valinnasta perustuslain edellyttämän aikarajan puitteissa.
Edellisen kerran Kosovossa järjestettiin ennenaikaiset vaalit joulukuussa 2025. Parlamentti ja hallitus ehtivät työskennellä hetken normaalisti. Parlamentin suurin puolue Vetevendosje kasvatti kannatustaan sen verran, että sai koottua hallituksen pienpuolueiden avulla.
Pääministeripuolue on vienyt presidentin hajottamispäätöksen perustuslakituomioistuimeen, joka voi todeta, että uudet vaalit on pidettävä tai antaa parlamentille lisäaikaa valita presidentti.
Kosovo itsenäistyi Serbiasta vuonna 2008, joskin Serbia ja osa kansainvälisestä yhteisöstä ei edelleenkään tunnusta sen itsenäisyyttä.
Koko yhteiskunnassa etnisten ryhmien väliset jakolinjat ovat syvät. Erityisesti albaanien ja serbien puolueiden välit ovat konfliktiherkät.
Lisäksi maassa on paljon pieniä vähemmistöjä. Vaikka demokratian tila Kosovossa on pääosin hyvä, puolueiden välinen yhteistyö ei maassa ole ollut kovin vahvaa.
Serbian ja Kosovon suhde on historiallisten konfliktien rasittama. Viime aikoina jännitteitä ovat aiheuttaneet muun muassa kiistat sotarikoksia koskevasta tuomiovallasta ja vähemmistöjen oikeuksista.
Politiikassa naisten asemaa on pyritty vahvistamaan erityisesti sukupuolikiintiöiden avulla. Kosovon vaalilainsäädäntö edellyttää, että vähintään 30 prosenttia parlamentti- ja kunnallisvaalien ehdokkaista on naisia. Tällä kiintiöllä on ollut merkittävä vaikutus naisten poliittiseen edustukseen.
Valitettavasti Suomea ja Kosovoa yhdistää naisten kokema väkivalta ja naisiin kohdistuva vihapuhe politiikassa. Koti on Kosovossa vaarallinen paikka naiselle ja lähisuhdeväkivalta leimataan usein uhrin syyksi.
Kosovon yhteiskunta on pitkään ollut perinteisten sukupuoliroolien muovaama. Naisilta odotetaan usein vastuuta perheestä ja hoivasta, mikä voi rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan osallistua työelämään ja julkiseen päätöksentekoon.
Vaikka koulutustaso on monilla naisilla korkea, työllisyysaste on silti selvästi miehiä matalampi.
Kosovon pääkaupungissa Pristinassa sijaitseva kansalaisjärjestö Jahjaga Foundtationin ylläpitämä The Moment Museum tuo sodan traumat museovieraiden iholle.
Kosovon sodassa vuosina 1998–99 jopa 20 000 ihmistä joutui seksuaalisen väkivallan uhreiksi. Seksuaalisen väkivallan on todettu olleen Kosovon sodassa yksi Serbian järjestelmällisesti käyttämistä sota-aseista.
Seksuaalisen väkivallan uhreista vain 2 000 on tuonut asiansa julki ja hakenut sotakorvauksena maksettavaa pientä eläkettä. Eläke on tällä hetkellä myönnetty 1 700 henkilölle. Varoja selviytyjien kuntoutukseen kerätään muun muassa heidän itsensä tekemien korujen ja käsitöiden myynnillä.
Kansalaisjärjestön tiloissa oleva Moment-näyttely on koottu sodan seksuaalisen väkivallan uhrien teksteistä, kuvista, vaatteista ja kokemuksista. Näyttelyn ehkä hätkähdyttävin esine oli pieni kansallispuku. Pukua kantoi 7-vuotias tyttö, joka kuoli raiskauksen seurauksena.
Kaikesta huolimatta Kosovossa on nähtävissä myönteinen kehityssuunta. Naisten kansalaisjärjestöt ja kansainväliset toimijat tukevat naisten osallistumista politiikkaan.
Tulevaisuudessa keskeinen haaste on varmistaa, että lainsäädännölliset oikeudet muuttuvat myös käytännön tasa-arvoksi. Kun naiset osallistuvat aktiivisesti päätöksentekoon, se vahvistaa Kosovon demokratiaa ja auttaa rakentamaan oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa.