Tuttava soitti Kuortaneelta. Nyt niitä on, korvasieniä. Muisti keskusteluistamme, että olen hurahtanut myrkylliseen, mutta oikein käsiteltynä herkulliseen sieneen.
Siihen jäi ikkunapuitteiden maalaus. Hätäisesti ehdin kahvit juoda, kun jo auton keula kääntyi kohti annettua osoitetta. Ja olihan niitä. Pienellä avoimella kumpareella reilun nyrkin kokoisia muhkuroita. Enemmän kuin muistan koskaan ennen nähneeni yhdellä katsomisella. Sienisatoa katsoessa suupielet levisivät korvasta korvaan.
Paikka oli epätyypillinen. Ohi ajaessani en varmasti olisi edes osannut kuvitella, että siitä löytyy satoa, joten ohjaus alueen tuntevalta oli enemmän kuin tarpeen.
Siistejä, miltei hiekattomia korvasieniä löytyi vajaan puolen hehtaarin alueelta kaksi sangollista, niin että ämpärit olivat kukkuramittaan asti täynnä.
Siinä ne olivat ja siihen ne loppuivat. Kevyt vilkaisu ympäristöön osoitti muun osan aukosta olevan korvasienistä vapaata aluetta.
Monen vuoden sienettömän kauden jälkeen korvasieniä löytyy sopivan ikäisiltä aukoilta. Niitä himoitsevien kannattaa olla nyt asialla ja vielä varsin sukkelaan, sillä muutaman päivän kuluttua suurin osa sadosta on jo mennyt vanhaksi.
Hannu Levelä