Kielikoulupolitiikan verkosto eli Kieliverkosto teetti viime vuonna tutkimuksen, jossa kartoitettiin lukiolaisten ja 9.luokkalaisten suhtautumista kielitaitoon ja kielten opiskeluun.
Tulokset osoittavat, että suurin osa nuoristamme suhtautuu monipuoliseen kielitaitoon myönteisesti. 87 prosenttia koki, että monen eri kielen osaamisesta on hyötyä tulevaisuudessa, 82 prosenttia haluaisi osata monta eri kieltä ja 74 prosenttia opiskelisi kieliä, vaikka se olisi täysin vapaaehtoista.
Merkittävin ero löytyy suhtautumisessa väittämään, ettei äidinkielen lisäksi tarvitse osata kuin englantia. Lukiolaisista puolet on eri mieltä väittämän kanssa, kun taas 9.luokkalaisten vastaukset jakautuvat tasaisemmin.
Englannin kieli jyrää yhteiskunnassamme yhä näkyvämmin. Populaarikulttuurissa, markkinoinnissa ja viestinnässä näkee yhä useammin englannin kielen korvaavan suomenkieliset ilmaisut osittain tai jopa kokonaan. Yhä nuorempien arkipuheessa vilisevät anglismit, joista edes milleniaalisukupolvi ei pysy enää kärryillä.
Tutkimukset osoittavat nuorilla olevan motivaatiota monipuolisen kielitaidon hankkimiseen. Yhteiskunnan tulisikin tukea tätä ja tarjota nykyistä monipuolisempia opiskeluvaihtoehtoja.
Myös Kieliverkosto on huolissaan koulujen kielivalikoiman supistumisesta. Suomessa on kuntia, joissa englanti on ainoa vaihtoehto ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Ryhmäkokojen kasvaessa kielen oppiminen vaikeutuu ja valinnaisten kielten ryhmät saattavat jäädä toteutumatta.
Kansainvälistyvässä Suomessa nuoret kokevat tärkeäksi ymmärtää muita ihmisiä ja heidän kulttuureitaan. Kuten Kieliverkostokin muistuttaa: kielitaito on avain osallisuuteen ja osallistumiseen. On yhteiskunnan ja päättäjien tehtävä tarjota siihen riittävät mahdollisuudet.