Yhtenä esimerkkitapauksena, joka on jäänyt minulla mieleen, on Laura Leen tapaus loppukesästä. Lee oli varsin tunnettu yhdysvaltalainen tubettaja, jonka sisältö keskittyi meikkeihin. Selvisi, että hän oli twiitannut kuusi vuotta sitten rasistisia twiittejä, ja asian tultua ilmi seurasi vihamyrsky, joka käytännössä tuhosi hänen uransa.
Kieltämättä tuollaiset tapahtumat ovat ihan viihdyttäviä silloin, kun niitä seuraa vain sivusta.
Tietenkin se on todella pelottavaa niille, jotka ovat osa sitä, silloin kun vaarassa on käytännössä koko ura. Usein näissä ”cancelled”-tapauksissa draaman aineksia kaivetaan vuosien takaa tai pieniä asioita yhdistellään tarkoituksella. Tavallaan se on myös surullista – joku oikeasti toivoo toiselle niin paljon pahaa, että on valmis käyttämään paljon aikaansa siihen, että voisi tuhota hänen maineensa. Rasismi ei tietenkään koskaan ole ok, mutta luulisi, että vuosien aikana jokainen muuttuu.
Monet hyppäävät suin päin vihaiseen joukkoon. Kannattaa kuitenkin miettiä vähän ennen kuin alkaa toimia. Ainakin kannattaa kuulla jokaisen osapuolen näkökulma ensin.
Ida Nurmi, alavutelainen lukiolainen