Maailmassa on eri arvioiden mukaan 50 000−300 000 syötävää kasvia, mutta pääosa ravinnosta saadaan vain kolmesta kasvista: vehnästä, riisistä ja maissista.
Suomessa hyvin menestyvä tattari on yksi esimerkki kasvista, joka monipuolistaa peltokasvien lajistoa ja jolla on kova kysyntä niin meillä kuin muualla. Luonnonvarakeskus Luke selvittää parhaillaan keinoja tattarin viljelyedellytysten parantamiseksi.
Tattari oli yksi viime vuoden uutuuskasveista myös Viiskunnan levikkialueella. Maaseutupäällikkö Hanna Murtomäki-Kukkolan mukaan sitä viljeltiin täällä viime vuonna 32 hehtaarilla.
Erikoisemmista kasveista suosituin on tänä vuonna ollut kevätrypsi, jota viljellään Alavuden ja Ähtärin alueella 400 hehtaarilla (37 viljelijää). Kevätvehnää viljellään 280 hehtaarilla (34 viljelijää) ja kuminaa 215 hehtaarilla (12 viljelijää). Muita erikoisempia viljelykasveja ovat laskevassa järjestyksessä syysruis, härkäpapu, jo mainittu tattari, syysvehnä, mallasohra, syysrypsi, mansikka, nauris sekä maissi.
Erikoiskasvien viljely voi olla perinteistä viljanviljelyä kannattavampaa ja luoda taloudellista vakautta. Monimuotoisuus on myös peltoympäristöstä ja sen hyvinvoinnista huolehtimista.
Myös kuluttajan kannalta on hyvä, että kasvinviljely monipuolistuu. Yhä useampi saa epämääräisiä vatsaoireita prosessoiduista viljoista ja erikoisruokavaliot ovat lisääntyneet rajusti. Tämä on johtanut siihen, että esimerkiksi gluteenittomien tuotteiden valikoima kaupoissa on parantunut ja tuotteiden hintakin on laskenut.