Alavudella sijaitsevien Iso- ja Vähä-Allasjärvien vedenpintaa lasketaan uudestaan tulevana talvena.
Järvien vedenpintaa laskettiin ensimmäisen kerran viime talvena, mutta kaikki halukkaat eivät saaneet rannan kunnostustaan valmiiksi. Vedenpinnan lasku helpottaa rantojen kunnostusta.
Järvien vedenpinta nostetaan normaaliin korkeuteen ensi keväänä tulvavesien avulla.
Iso- ja Vähä-Allasjärvi kuuluvat Nurmonjoen säännösteltyihin latvajärviin.
Ely-keskus aloittaa Allasjärvien vedenpinnan tilapäisen laskemisen elo-syyskuun aikana. Tavoitteena on, että vedenpinta on alimmillaan syyskuun loppuun mennessä.
Viime talven kokemusten perusteella vedenpinta saadaan matalimmillaan korkeudelle N43 +114,85 m.
Tämä vedenkorkeus vaati kuitenkin suuria ponnisteluja, joten todennäköisesti ensi talven vedenkorkeus jää hieman edellä mainitun korkeuden yläpuolelle.
Lopullinen korkeus, jolle vedenpinta asettuu talven ajaksi, nähdään vasta vedenpinnan laskun edistyessä. Siihen vaikuttavat sääolosuhteet ja alapuolisten uomien vetokyky.
Vedenlasku suoritetaan pääasiassa Iso-Allasjärven padon kautta ja tarpeen vaatiessa hyödynnetään myös juoksuttamista Vähä-Allasjärven padon kautta.
Rannanomistajien toteuttamat ruoppaukset tapahtuvat syksyn ja talven aikana pääosin kuivatyönä. Niissä otetaan huomioon alueella olevat viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdysalueet.
Iso- ja Vähä-Allasjärven järvitoimikunta organisoi rantojen ruoppauksia ja massojen läjityksiä.
Ruoppaukset kannattaa valmistella hyvissä ajoin kilpailuttamalla urakoitsijat ja varmistamalla ruoppauskaluston saanti.
Lisäksi ruoppauskaluston kuljetusreittien vahvistaminen sekä pakkaskauden alkaessa jään paksuuden kasvattaminen jäädyttämällä ja polkemalla kannattaa suunnitella etukäteen ja toteuttaa hyvissä ajoin ennen varsinaista ruoppausta.
Muut kuin vesilain mukaisessa luvassa vahvistetut ruoppausalueet eivät kuulu nykyisen luvan piiriin ja niille tulee tehdä ely-keskuksen ruoppausilmoitus.
Ruoppaukselle tulee hakea maksullinen vesilain mukainen lupa aluehallintovirastosta, jos ruoppausmassoja syntyy alueelta yli 500 kuutiota.
Hankkeen vesistövaikutuksia seurataan hyväksytyn tarkkailusuunnitelman mukaan.
Vedenpinnan tilapäisen laskun aikana vedenlaatunäytteitä otetaan eri vaiheissa laskua vähintään kolme kertaa.
Vesistövaikutuksia tarkkaillaan myös vedenpinnan noston jälkeen.
