Jos vuosi alkaa maa­nan­tail­la, tiis­tail­la tai kes­ki­vii­kol­la, li­sä­va­pai­ta heruu mak­si­mi­mää­rä – Katso kuinka voit ka­sail­la huimia lo­ma­put­kia

Ensi vuonna joulukuun juhlapyhät ja myös jouluaatto osuvat arkipäiville.

Kuva: Jarno Pellinen

Tämän paremmin eivät voi juhlapyhät ja aattopäivät almanakkaan loksahdella.

Vuodet 2024 ja 2025 ovat ihanteellisia ainakin tavallisen duunarin näkövinkkelistä. Suotuisa lisävapaiden putki alkaa jo joulukuussa.

Suomalaiset saavat ensi vuonna ja myös 2025 kymmenen ylimääräistä vapaata arkipäiville osuvista juhlapyhistä ja aattopäivistä. Kumpanakin vuonna vain yksi yhdestätoista mahdollisesta lisäpäivästä lipsahtaa viikonlopulle.

Ensi vuonna loppiainen on lauantaina ja 2025 Suomen itsenäisyyttä juhlitaan lauantaina.

Viestintäkoordinaattori Onerva Ollila Helsingin yliopiston almanakkatoimistosta kertoo, että arkipäiville sattuvia juhlapyhiä ja aattopäiviä on normaalivuosina heikoimmillaan seitsemän ja parhaimmillaan juuri kymmenen.

Yhteentoista osumaan kalenteri ei veny eli vähintään yksi juhlapäivä on aina lauantaina tai sunnuntaina.

– Karkausvuosina vapaiden minimimäärä on kahdeksan. Tällöin karkauspäivä voi toisaalta tuottaa ylimääräisen työpäivän, lisää Ollila.

Viime vuonna minimimäärä

Minimivapaista kärsittiin viimeksi viime vuonna. Peräti kolme pyhää ja yksi aatto sattuivat viikonlopulle.

Myös vuonna 2021 oli niukkaa, sillä saldo oli kahdeksan.

Mahdollisen lisävapaan voivat tuottaa uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vappu, helatorstai, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä. Näistä pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto ovat aina samalle arkipäivälle osuvia vapaita.

– Aatot kuuluvat tähän samaan tarkasteluun, koska ne ovat suurimmalle osalle meistä vapaapäiviä, sanoo Ollila.

Moni suomalainen tekee työtään myös juhlapyhinä, mutta yleensä työehtosopimuksissa on määritelty näistä muina päivinä pidettäviä korvaavia vapaita.

Hyviä vuosia huonoja enemmän

Viestintäkoordinaattori ynnäilee, että työntekijöiden kannalta hyvät vuodet ovat yleisempiä kuin huonot.

Seitsemän päivän niukkuudesta joudutaan kärsimään seuraavan kerran vasta 2033.

– Jos normaalivuosi alkaa lauantailla, lisävapaita tulee seitsemän, jos perjantailla, niin kahdeksan. Torstai ja sunnuntai tietävät yhdeksää lisävapaata.

Duunareiden unelma toteutuu siis silloin, kun tammikuun ensimmäinen on maanantai, tiistai tai keskiviikko. Nämä muistisäännöt eivät päde karkausvuonna.

– Kuluva vuosi on jo ihan hyvä, sillä lisävapaita on yhdeksän. Vain uudenvuodenpäivä ja jouluaatto osuvat sunnuntaille, sanoo Ollila.

Sama määrä eli yhdeksän vapaata on myös vuonna 2026. Vuosina 2029–2031 eletään harvinaista putkea, sillä kaikkina kolmena vuonna lisävapaita on maksimimäärä kymmenen.

Vuosi 2028 alkaa lauantailla, mutta karkausvuoden vaikutuksesta vapaita on seitsemän sijaan yhdeksän.

Lomaputket kiinnostavat

Ollila päättelee varsinkin loppuvuonna tihenevien kyselyjen määrästä, että kalenteriasiat kiinnostavat. Asialla on useimmiten media, mutta toisinaan myös tavallinen kansa.

– On ihan kiva laskeskella, miten pitkän lomaputken saa yhdistelemällä arkipyhävapaita ja omia lomapäiviä, jos niitä sattuu olemaan vielä jäljellä.

Varmasti yksi yleisimmistä ajankohdista pohdinnoille on joulu. Parina viime vuonna tarjolla on ollut vain kolmen päivän pidennetty viikonloppu.

Vuosi 2025 alkaa keskiviikosta, joten arkipäiville osuvia juhlapyhiä ja aattoja on toista vuotta peräkkäin kymmenen.

Kuva: Jarno Pellinen

Tänä vuonna lähestyvä joulu antaa jo parempaa. Aatto on sunnuntaina, joten viikonlopusta ja joulupäivästä sekä tapaninpäivästä kertyy neljän päivän rupeama.

– Koska uudenvuodenpäivä 2024 on maanantaina, kolmella lisävapaalla saa mukavasti kymmenen päivän vapaan. Niilläkin, jotka eivät pitkää lomaa saa tai halua, on mahdollisuus heti vuoden alussa neljän päivän työviikkoon, vaikka loppiainen on lauantaina.

Eivätkä työntekijän vinkkelistä positiiviset asiat lopu tähän.

– Vappu on ensi vuonna keskiviikkona ja helatorstai on heti seuraavalla viikolla. Toukokuussakin tulee siis kaksi lyhyttä viikkoa peräkkäin. Itsenäisyyspäivä osuu puolestaan perjantaille. Siinä on pitkän viikonlopun sauma.

Joulu viikonlopun kainalossa

Joulun aika 2024 näyttää Ollilan mielestä oikein mainiolta. Jouluaatto on tiistaina, joulupäivä keskiviikkona ja tapaninpäivä torstaina.

Ainoa miinus on, että karkauspäivä tekee tyhjäksi haaveet yhtenäisestä viiden päivän joulunajasta. Vuoden 2023 sunnuntaista jouluaatto loikkaa tiistaille.

– Parilla vapaapäivällä voi saada yhdeksän päivää lomaa tai neljällä kaksitoista. Uudenvuodenpäivä 2025 on keskiviikkona ja loppiainen maanantaina, joten pitempääkin lomaa voi haaveilla. Joka tapauksessa nelipäiväisiä viikkoja on heti vuoden alkuun kaksi.

Eikä tässä vielä kaikki. Ollila huomauttaa, että vuonna 2025 joulunpyhät "loksahtavat ihanteellisesti viikonlopun kainaloon". Parilla lomapäivällä on jälleen saavutettavissa yhdeksän päivän tauko.

Seuraavan kerran joulun vapaat muodostavat yhdessä viikonlopun kanssa viiden päivän pötkön vuonna 2029.

Juttu julkaistu ensimmäisen kerran 12.11.2023.