Ravustuskausi käynnistyy jälleen heinäkuun 21. päivä ja jatkuu lokakuun viimeiseen päivään. Rapusaaliista odotetaan lämpimän alkukesän perusteella hyvää, kerrotaan ely-keskusten tiedotteessa.
Ravustaja voi saada saaliiksi sekä kotimaista jokirapua että pohjoisamerikkalaista alkuperää olevaa ja haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltua täplärapua.
Alkukauden saaliiseen vaikuttaa veden lämpötila. Mikäli alkukesä on ollut lämmin, ravut ovat ehtineet vaihtaa kuorensa, poikaset ovat kuoriutuneet ja ravut ovat hyvin liikkeellä heti kauden alussa.
Täpläravulle asiantuntijat uskaltavat ennustaa Etelä- ja Keski-Suomeen hyvää saalista, kun on ollut useita lämpimiä vuosia ja alamittaisia yksilöitä on jäänyt runsain mitoin kasvamaan.
Jokirapuja enää alle 10 prosenttia
Maamme vuotuinen rapusaalis on viime vuosina ollut Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 3,5 miljoonaa yksilöä, joista alle 10 prosenttia oli jokirapuja. Pääosan rapusaaliista saavat vapaa-ajan kalastajat, kaupallisen ravustuksen osuus on noin neljännes.
Ravustukseen tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa ja 18–69-vuotiailla tulee lisäksi olla kalastonhoitomaksu maksettuna.
Ravustukseen käytettävät merrat tulee merkitä kohoilla, jotka yltävät vähintään viisi senttimetriä veden pinnan yläpuolelle.
Lisäksi niissä tulee olla ravustajan nimi ja yhteystiedot sekä pyydysmerkki, jos vesialueen omistaja niin edellyttää.
Laittomasta jokiravun pyynnistä ravustajalle voidaan määrätä maksettavaksi 50 euroa jokaista pyydettyä rapua kohden.
Rapurutto ja täpläravun leviäminen ovat suurin uhka erittäin uhanalaiselle jokiravulle. Jokainen ravustaja voi toimillaan ehkäistä rapuruton leviämistä desinfioimalla, kuivaamalla tai pakastamalla kaikki pyyntivälineet ennen niiden siirtämistä vesistöön.
Syötit tulisi pyytää samasta vesistöstä, jossa aiotaan ravustaa. Mikäli syötit ovat muualta, tulee niitä pakastaa kolme vuorokautta ennen käyttöä. Järkevintä olisi käyttää jokaisessa vesistössä omia rapumertoja, tiedotteessa kerrotaan.