Tulevana viikonloppuna Alavuden keskusta sykkii elämää. Perinteiset Alavus Ryskööt on paikkakunnalle kesän piristysruiske – aivan kuten Riikunmarkkinat Ähtärissä ja Kuhinat Kuortaneella.
Ulkopuolisen silmin katsottuna Suomessa on kymmeniä samanlaisia kesämarkkinoita, joilta löytyy lakukauppiaita, arvanmyyjiä ja rekkikaupalla samanlaisia naisten vaatteita. Kojujen välissä voi olla myös joitain paikallisia erikoisuuksia, mutta pitkälti samat myyntiartikkelit toistuvat markkinoista ja paikkakunnasta toiseen. Tietty samankaltaisuus ei kuitenkaan himmennä kesämarkkinoiden viehätystä. Ai miksi ei? Koska markkinat syntyvät ihmisistä.
Markkinat eivät olisi mitään ilman ihmisiä. Tuttujen tapaaminen, hymyilevät kasvot ja ilonen puheensorina luovat oikean markkinatunnelman.
Kun muistelen alueemme kesämarkkinoita, muistan tavanneeni niillä monia tuttuja kasvoja. Rysköillä kävijä voi siis tulla myös Riikunmarkkinoille tai muutamaa viikkoa myöhemmin Kuhinoille. On hienoa huomata, että markkinat kiinnostavat laajemminkin kuin vain paikkakuntalaisia.
Henkilökohtaisiin markkinamuistoihini liittyy myös se, että Rysköistä mieleeni tulee aina tavalla tai toisella sade. Äkkiseltään mieleeni ei tule yhtään kertaa, etteikö jossain vaiheessa viikonloppua olisi ripsahtanut edes pientä sadekuuroa. Kuhinoista taas on mielessä paahtava heinäkuun helle. Riikunmarkkinoista elävimmät muistot liittyvät lapsuuteen. Vieläkin muistan, kuinka lapsena tuli seurattua vesi kielellä karkkikauppiasta, joka keräsi kojunsa herkuista vähän joka sorttia muovipussiin ja totesi lopuksi laittavansa kaupantekijäisiksi mukaan vielä yhden karkkipussin. Voi sitä ilon päivää, kun sai moisen karkkisäkin.