Syksyn mennessä eteenpäin on aika jättää asioita taakse. Muutokset ovat luonnollisia, välttämättömiä, joskus surullisiakin. Tunnen syksyn olevan luopumisen aikaa kesän loppumisesta, lämmön lähtemisestä elämän henkilökohtaisiin muutoksiin. Vanhoja asioita väistyy tieltä, antaen tilaa uusille. Huomaan sen syksyllä parhaiten.
Tämän syksyn aikana olen jättänyt taakse upean produktion, sekä oman pidemmän tukkani. Lisäksi olen jäänyt kokonaan Tampereelle lokakuun ajaksi, eli luopuminen koskee myös käymistä Alavudella. Elämä jatkuu eteenpäin, muutokset saavat syksyn tuntumaan niin nopealta.
Yksi asia, mistä ei ikinä saisi luovuttaa, on oma terveys. Ikinä ei saisi unohtaa liikunnan ja fyysisen, sekä etenkin henkisen hyvinvoinnin valtavan isoa merkitystä. Viime viikolla tulin kipeäksi, tällä hetkellä mennään lääkekuurilla. Keho alkaa paineen alla laittamaan vastaan, ja sitä pitäisi siinä vaiheessa viimeistään kuunnella.
Teatterissa sairauspoissaolo on huono asia, esityksen kannalta. Usein näyttelijälle löytyy understudy, sijaistava näyttelijä, mutta aina ei ole sille mahdollisuutta. Minulle fyysisen hyvinvoinnin tärkeyden opetti neljä vuotta sitten sydänlihastulehdus, joka oli silmiä avaava kokemus. Sen jälkeen olen oppinut kuuntelemaan omaa terveyttäni.
Kipeyden keskellä on muistettava nauttia ihanasta arjesta sekä ruskasta. Tuoda väriä omaan elämään. Väriä tuovat eri produktiot. Tänä syksynä minulle tulee täyteen viideskymmenes näytelmä näyttelijänä!
Rakas ystäväni käyttää Facebook- päivityksissään paljon lausetta ”Elämä on nyt”. Minä lisäisin: ”Nyt on hyvä”.
Teemu Sytelä, opiskelija