Tosi tarina köhyydestä: Ainut rikkaus perheessä olivat lapset, joita siunaantui ”joka ohrille”. Lasten kasvaessa vanhempien kunto heikkeni, kuten yleensä. Aika teki tehtävänsä, etenkin perheen isälle.
Sairaseläkepäätös tuli postista... hylkynä. Viisaat lääkärit totesivat ilman henkilökohtaista näkemystä, että työkuntoa on vielä jäljellä, vaan kun sitä ei enää ollutkaan.
Aika kului, kunnes toinen vieläkin viisaampi lääkäri totesi, ettei työkuntoa ole. Päätös oli siis tällä kertaa myönteinen. Lapset saisivat viimeinkin ruokaa mahansa täyteen ja lämmintä ylleen.
Seuraavana aamuna isä löytyi kylmänä sängystään. Sydän ei ollut kestänyt näin suurta ”ilosanomaa”.
Tämä tarina on ihan tosi. Jokaiselle pohdittavaa siinä, erityisesti heille, joiden harteilla lepää hyvinvointimme hinta.
Elvi Taipalus,
Sääskiniemi