Hyvinvointialueiden rahoitusta on uudistettava vastaamaan paremmin alueiden palvelutarpeita ja olosuhteita. On selvää, että lisäaikaa tarvitaan alijäämien kattamiseen.
Taloudellisia voimavaroja tulee kohdentaa ennaltaehkäiseviin toimiin, lähi- ja peruspalveluihin, perusterveydenhuoltoon, vanhustenhuoltoon sekä lasten ja nuorten palveluihin.
Tarvitsemme jatkossakin kivijalkapalveluja, mutta ne voivat olla erilaisia kuin nyt ja sijaita eri paikoissa kuin nykyisin.
Vahvat lähipalvelut vähentävät eriarvoisuutta, tukevat hoidon jatkuvuutta sekä vähentävät vaativan hoidon tarvetta.
Uudet lähipalvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuoltoa yhteensovittavia. Ne vahvistavat paikallisia yhteisöjä yhdessä kuntien, seurakuntien ja järjestöjen toimijoiden kanssa.
Lähipalveluissa on hyödynnettävä hyviksi arvioituja moniammatillisia toimintamalleja. Lääkäripalveluissa on siirryttävä omalääkärimalliin.
Lainsäädäntöä on muutettava siten, että asiakkaan suostumuksella mahdollistetaan eri viranomaisten kesken palveluja tarvitsevan henkilön yhteisasiakkuus ja hänen tietojensa yhdistäminen.
Pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien yhteistyö on alueille turvallisuustekijä. Ilman toimivia sopimuspalokuntia pelastustoimen alueellista kattavuutta ei kyetä toteuttamaan. Pelastustoimen ja ensivastetoiminnan toimivuus ja saavutettavuus on turvattava.
Sen sijaan, että terveydenhuollossa kirjoitetaan osatyökykyiselle lausuntoa työkyvyttömyydestä, lähtökohdaksi pitää ottaa työkykyisyys eli se, mitä henkilö pystyy tekemään. Kannatan mallia, jossa työnantajalle maksettaisiin työntekijän osatyökykyisyyden mukainen korvaus.
Vahvistetaan muistisairauksien riskien vähentämiseen kehitettyjä toimintamalleja ja suunnattuja voimavaroja sekä turvataan ikääntyvien aivoterveyttä järjestävien järjestöjen toimintaedellytyksiä.
Lisäksi vajaaravitsemuksen seulonta ja hoito tulisi integroida osaksi ikääntyneiden terveydenhoitoa.
Tämä toimenpide on osoittautunut vaikuttavaksi sekä muistisairauksiin että yleiseen terveydenhoitoon, ennaltaehkäisyyn ja inhimilliseen hoitoon. Lisäksi se säästäisi valtiontaloudelle tutkitusti 600 miljoonaa euroa vuodessa.
Kuntien ja hyvinvointialueiden järjestöavustuksista on varattava kiintiö kotouttamistyötä tekeville järjestöille. Alueemme tulee tarvitsemaan myös työperäistä maahanmuuttoa.
Maan hallituksen olisi tarkasteltava uudelleen vapaaseen sivistystyöhön ja järjestöavustuksiin kohdistuvat rahoitusleikkaukset. Niillä on suora yhteys alueiden elinvoimaan, yhteisöllisyyteen sekä ihmisten elämänlaatuun.
Kalle Peltokangas (kesk.),
aluevaaliehdokas,
kirkkoherra