Pelkkä voivottelu ja kauhistelu ei auta, vaan tarvitaan tekoja. Tätä mieltä on Brother Christmas -nimellä toimiva perheenisä. Hän loi ”jouluveljen” hahmon, koska halusi antaa konkreettista apua ihmisille, jotka sitä tarvitsevat.
On hienoa huomata, että maailmassa on ihmisiä, jotka haluavat auttaa tuntemattomia. Kymmenkunta tällaista ihmistä ajoi lauantaina pääkaupunkiseudulta Kuortaneelle talkoisiin, joiden ansiosta yhden ihmisen elämänlaatu ja -ilo kasvoi huomattavasti.
Kunpa tuollaisia, toisia pyyteettömästi auttavia ihmisiä olisi enemmän. Apua tarvitsevia ainakin on.
Yksityishenkilö tai vaikkapa Facebook-ryhmä ei voi järjestää rahankeräystä, ja yhdistyksiltäkin se onnistuu vain hankkimalla virallisen keräysluvan. Aina avun ei kuitenkaan tarvitse olla rahaa. Hyväkuntoiset, käytetyt vaatteet ja tavarat ovat oiva apua, ja ilahduttaa voi myös ruokakassilla. Mikään noista ei vaadi auttajalta kuin vähän vaivaa.
Arvokkainta apua on oman ajan lahjoittaminen. Se ei maksa mitään, kun tarjoaa yksinäiselle juttuseuraa, auttaa vaikkapa siivoamalla tai vaikeiden avustuspapereiden täyttämisessä ja on aidosti läsnä: ihmisenä ihmiselle. Tämän pitäisi onnistua meiltä jokaiselta, mutta valitettavasti näin ei ole.
Brother Christmas totesi Kuortaneen vierailullaan huomanneensa, että sanonta ”Hyvä antaa vähästäänkin, paha ei paljostakaan” pitää paikkansa. Toisaalta hyvällä on myös tapana lähteä kiertämään ja monet sellaiset, jotka ovat itse saaneet apua, auttavat jatkossa muita.
Löytyykö meiltä rohkeutta olla niitä hyviä, jotka antavat omastaan ja laittavat hyvän kiertämään? Toivottavasti!