Alavudelta Tuuriin on päässyt heinäkuusta asti kulkemaan komeaa uutta pyörätietä pitkin, olipa kulkupelinä sitten polkupyörä, jalat, rullaluistimet tai potkulauta. Kynnys lähteä polkemaan Tuuriin ostoksille, töihin tai vaikkapa syömään on pienempi, kun matkan saa taittaa turvallisesti pyörätietä pitkin, eikä kapealla tiellä autoja väistellen.
Kevyen liikenteen väylien rakentamiseen on vaikeaa saada rahaa valtion kassasta. Tekninen johtaja Timo Myllymäki kertoo, että Alavuden pyörätiehankkeet ovat ely-keskuksen tärkeysjärjestyksessä sijalla 250. Jos kaupunki jäisi odottelemaan ely-keskuksen rahoittamia pyöräteitä, sellaisia saataisiin ehkä 50 vuoden päästä. Jos silloinkaan. Pyörätiet ovat kunnille kallis, mutta järkevä satsaus: niistä hyötyvät niin kuntalaiset kuin matkailijat ikään ja elämäntilanteeseen katsomatta.
Suomen Ladun mukaan pyöräily on Suomessa toiseksi harrastetuin liikuntamuoto: harrastajia on liki miljoona. Kevyen liikenteen väyliä Suomessa on 16 000 kilometriä. Alavudella niistä on noin 50 kilometriä.
Pyöräily on tehokasta terveysliikuntaa. Se hellii jalkojen niveliä, kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, auttaa painonhallinnassa, parantaa lihasvoimaa ja liikkuvuutta sekä kehittää tasapainoa ja koordinaatiota.
Pyöräily on myös ekologista, sillä se ei tuota käytännössä lainkaan päästöjä. Liikenteen ympäristöhaitoista peräti 70–90 prosenttia aiheutuu tieliikenteestä.
Sen sijaan, että hyppäät aamulla auton rattiin, valitse edes parina aamuna viikossa pyörä. Se on ekoteko sekä omalle keholle että ympäristölle. Lisäksi kun pyörätiet ovat ahkerassa käytössä, kuntapäättäjät haluavat satsata niihin toivottavasti jatkossakin.