Koululuokissa, joissa on riittävän tehokas ilmanvaihto, oppilaat ratkaisevat matematiikan tehtäviä jopa neljä prosenttia enemmän kuin luokissa, joissa ilmanvaihto ei täytä vaadittuja asetuksia. Karu fakta selviää Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen koordinoimasta Koulujen sisäilman laatu ja oppiminen -tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan myös liian korkea huonelämpötila heikentää oppimistuloksia yhtä paljon kuin huono ilmanvaihto.
Tutkimuksen tuloksiin on helppo samaistua. Toimistomme ilmastointi reistaili hellepäivinä. Vaikka kuinka yritti keskittyä töihin, ajatus harhaili, väsytti ja kaikki tuntui hieman vaikeammalta. Jos eteeni olisi tuotu vaikea matemaattinen laskutehtävä, en varmasti olisi onnistunut.
Tuntuu kohtuuttomalta, että niin moni oppilas joutuu päivittäin opettelemaan uusia ja vaikeita asioita tiloissa, joissa happea ei ole tarpeeksi. Tutkimuksessa nimittäin selvisi, että ilmanvaihto oli riittämätöntä lähes 60 prosentissa testatuista koululuokista. Ilmanvaihto ei ollut riittävää yhdessäkään luokassa, jossa oli painovoimainen ilmanvaihto. Lisäksi tutkimukseen osallistuneista liki 7 000 oppilaasta 43 prosenttia kertoi kärsivänsä ylähengitystieoireista.
Tulokset eivät ole yllätys. Suomalaisissa kouluissa sisäilmaongelmat tuntuvat olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Se on surullista ja asettaa lapset eriarvoiseen asemaan.
Alueellamme koulujen sisäilmaongelmiin on tartuttu, sillä Ähtärissä on tehty kesän aikana ilmanvaihtoa parantavia korjaustöitä niin Otsonkoululla, yläkoululla kuin lukiollakin. Tutkimustuloksia ajatellen kuntien on syytä jatkossakin ottaa oppilailla ja henkilökunnalla ilmenevät oireet tosissaan. Kenenkään ei kuuluisi joutua tinkimään oppimisesta huonon ilmanlaadun takia.