Työeläkevakuuttaja Kevan kuntapäättäjäbarometrin mukaan joka kolmas Etelä-Pohjanmaan kuntapäättäjä näkee kuntansa tulevaisuuden negatiivisena tai ristiriitaisena hyvinvointialueuudistuksen jälkeen. Kuntapäättäjistä 34 prosenttia arvioi tulevaisuuden negatiiviseksi ja 4 prosenttia ristiriitaiseksi.
Tutkimuksen valtakunnalliset luvut ovat samansuuntaiset, vaikkakaan kaikki vastaajat eivät ottaneet selkeää kantaa kunnan tulevaisuudennäkymiin.
Etelä-Pohjanmaan kuntapäättäjistä 32 prosenttia uskoo kunnan tulevaisuuden näyttävän neutraalilta. Tulokset käyvät ilmi Kevan teettämästä kuntapäättäjäbarometrista, joka toteutettiin vuoden 2022 lopulla.
Valtakunnallisessa tulostarkastelussa kuntien viranhaltijajohto näkee päättäjiä positiivisimmin kuntansa tulevaisuuden. Päättäjistä tulevaisuuden näkee positiivisena joka viides ja viranhaltijajohtajista noin joka kolmas.
Etelä-Pohjanmaalla 30 prosenttia päättäjistä näkee kunnan tulevaisuuden positiivisena. Luku on maakuntavertailussa Suomen paras.
Positiiviseksi koetaan se, että kunnan talous yksinkertaistuu ja on helpommin ennustettavaa. Tämä mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja toisaalta sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueille, jolloin kunnat saavat keskittyä niille jääviin tehtäviin.
Negatiivisissa arvioissa esiin nousee huoli kunnan taloudesta. Valtion-avustukset pienenevät hyvinvointialueuudistuksen myötä ja rahoitusmalli on kunnille epäedullinen, eikä kunnilla tule olemaan varaa elinvoimaisuuden ylläpitämisen kannalta keskeisiin investointeihin, esimerkiksi kouluihin ja asumiseen.
Myös huoli sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta kunnan lähialueilla korostuu vastauksissa.