Noin seitsemän alle kolmekymppistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle joka päivä. Sivuun jääminen on valtava inhimillinen kärsimys nuorelle ja hänen lähipiirilleen. Yhteiskunnalle se maksaa 1,2 miljoonaa euroa.
Jonkinlainen laastari nuorten syrjäytymiselle on ollut nuorisotakuu. Se on laastari, joka osuu hieman ohi. Yli neljännes nuorista jää sen saavuttamattomiin ja nuorisotyöttömyys on jatkanut kasvuaan.
Jokaisella haasteiden keskellä kamppailevalla nuorella on erilainen tilanne. Haluaisimme yhden siistin keinon, jolla saisimme heidät sitoutettua opinto- ja työpolkuun, mutta valitettavasti käytäntö ei toimi näin. Järjestelmässä on oltava luovuutta, kykyä räätälöidä nuorelle sellainen malli, joka tukee häntä.
Mitä paremmin perhe voi, sitä paremmat eväät lapsi saa elämälleen. Perheet ovat yhä useammin keskenään erilaisia ja erimuotoisia. Kotien kasvatustyötä on tuettava.
Neuvolaresurssien riittävyydellä on merkitystä turvallisen lapsuuden mahdollistamisessa. Muun muassa terveydenhoitajan ensimmäinen kotikäynti vauvaperheeseen jää liian usein toteutumatta. Terveydenhoitajien työkuorma on liiallinen ja yksittäiset perheet saattavat jäädä liian vähälle huomiolle.
Yhä useammat tuoreet vanhemmat ovat muuttaneet työn perässä etäälle isovanhemmista, jolloin tärkeä tuki ja opastus puuttuvat. Uusi elämäntilanne saattaa tuoda yllättäviäkin haasteita ja henkisiä kasvukipuja. On tärkeää myös lapsen kehityksen ja tulevaisuuden kannalta, että perheitä voidaan tarvittaessa tukea ja ohjata ajoissa.
Kouluissa on huolehdittava nuorista. Leikkausten sijaan opetuksen mukauttaminen on mahdollistettava paremmin. Keskenään eritasoisille oppilaille on pystyttävä tarjoamaan opetusta ja tarvittaessa moniammatillisen oppilashuoltoryhmän tukea.
Oppisopimuskoulutus on uudistettava. Ei kehitettävä, vaan pelkistettävä! Muussakin ammatillisesta koulutuksesta voitaisiin säästää aikaa ja rahaa. Parin vuoden opintojen jälkeen opiskelijat voisivat siirtyä työelämään. Tämä toisi kustannussäästöjä pidentäen samalla työuria. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat nuoret eivät kaipaa pitkää teoreettista koulutusta. He tarjoavat yhteiskunnalle tekevät kätensä.
Johanna Paloranta, eduskuntavaaliehdokas, kesk.