On ihoa hivelevän lämmin kesäinen päivä. Ei väreile haavan lehtikän. Aurinkokin mollottaa pilvettömältä taivaalta.
Leivonen nousee pellon pinnasta nykäyksin korkealle taivaalle, laulaen jo noustessaan. Aseuttuen siellä paikoilleen, siivet lepattaen. Pitää siellä laulukonsertin ylistäen maailman kaikkeuden luojaa, jonka jälkeen pudottautuu takaisin pellon pinnalle jatkamaan pesäntekoa.
Arto Koskela