Joulupyhien jälkeen alkanut Hannes-myrsky aiheutti maassamme runsaimmat sähkökatkot yli vuosikymmeneen. Myrsky aiheutti myös paljon metsätuhoja, joita korjattaneen maastossa vielä pitkään.
Tuuli puhalsi yli Suomen lähes hirmumyrskylukemissa. Voimakkain keskituulen nopeus maa-alueella oli 29 metriä sekunnissa ja merialueella 31 metriä sekunnissa, kun hirmumyrskyn kriteerinä pidetään vähintään 33 metriä sekunnissa. Puuta kaatui arviolta noin 300 000 kuutiometriä.
Sähköttömiä asiakkaita oli Suomessa yhtä aikaa pahimmillaan jopa 187 000. Suurimmat katkomäärät painottuivat läntiseen ja keskiseen osaan maata. Ensimmäisen vuorokauden aikana sähköt saatiin palautettua jo suurimmalle osalle sähköyhtiöiden asiakkaista.
Vikapaikkoja oli kuitenkin yhä paljon ja vaikeat sääolosuhteet hidastivat korjaamista, ja viimeisten vikojen korjaamisessa kestikin useita päiviä, pahimmillaan yli viikon päivät.
Epätavallinen tuulen suunta pohjoisesta ja vähäinen routa lisäsivät vahinkojen määrää. Myrsky iski ennen maan routaantumista, tästä syystä puut kaatuivat tavallista helpommin. Kova tuuli ja vuoden vaihteessa kiristynyt pakkanen vaikeuttivat nekin osaltaan korjaustöitä, jotka kestivät tavallista pidempään.
Sähkönjakelun häiriöt korostavat varautumisen merkitystä. Varautuminen palvelee toki muitakin poikkeustilanteita kuin myrskyjä.
Alueellamme pisimmät sähkökatkot osuivat tällä kertaa Kuortaneelle.
Myrsky ei tiettävästi aiheuttanut meillä päin henkilövahinkoja. Hyvinvointialue kertoi kuitenkin siirtäneensä joitakin kotihoidon asukkaita tilapäismajoitukseen. Alueemme kyläyhdistykset ja Kuortaneen urheiluopisto riensivät nekin ihmisten apuun nopeasti tarjoten tilojaan lämmittelyyn, peseytymiseen, ruoanlaittoon ja sähkölaitteiden lataukseen.
Sen sijaan kuntien ja sähköyhtiöiden tehoton tiedotus sai osakseen kritiikkiä. Myrsky ajoittui loma-ajalle, jolloin suurin osa kuntien henkilöstöstä oli lomilla.
Myrsky osoitti myös sen, miten kovin riippuvaisia olemme sähköstä. Lähes kaikki arjen toiminnot pyörivät sen ympärillä. Esimerkiksi ilman varaavaa tulisijaa ihminen on tällaisissa poikkeusoloissa aika nopeasti luonnon armoilla.
Ilmatieteenlaitoksen mukaan Hannes-myrskyn kaltaisia voimakkaita myrskyjä tulee jatkossakin ja niihin on syytä varautua kehittämällä sähköverkkoja entistä säävarmemmiksi. Moneen syrjemmässä sijaitsevaan talouteen hankittaneen tämän kokemuksen jälkeen myös varavoimaa, esimerkiksi aggregaatti, jonka avulla pärjää poikkeusoloissa.
Onneksi me suomalaiset olemme mökkikansaa, joten tilapäinen sähköttömyys on monelle kuitenkin melko tuttu asia. Eräskin tuttavaperhe pärjäsi ilman sähköä mökillä muutaman sähköttömän päivän ihan kivasti, kun käytössä oli tulisija, lämpimiä vaatteita, vettä ja otsalamput. Lasten viihdyttämiseen kelpasivat perinteiset lautapelit.