Alikersantti Matti Linna syntyi 4. heinäkuuta vuonna 1917 Alavuden Sulkavankylässä kauppias Erkki Linnan ja vaimonsa, emäntä Sanna Liisa Linnan perheen esikoisena. Perheeseen syntyi myöhemmin vielä seitsemän lasta; näin ollen perheessä oli kaikkiaan viisi poikaa ja kolme tyttöä.
Matti kävi kansakoulua Sulkavan koulussa, josta hän sai päästötodistuksen 20. toukokuuta 1931 tyydyttävin arvosanoin.
Kun talvisota alkoi 30. marraskuuta 1939, lähti myös 22-vuotias Matti rintamalle. Hän sai usein kirjeitä kotoa isältään, joka oli huolestunut esikoisensa puolesta.
Ampuja Linnan viimeinen taistelu
Matin kerrotaan olleen vanttera, vahva ja yllättävän pitkä mies. On puhuttu, että hän olisi ollut jopa ”kahta senttiä vaille kaksi metriä pitkä”. Valitettavasti hänen aikalaisiaan ei enää ole elossa, jotta asiaan saataisiin varmistus.
Joka tapauksessa hän oli urhoollinen taistelija.
Matti Linnan viimeisestä taistelusta on tiedossa alikersantti Unto Lahden ja luutnantti (myöhemmin kenr.luutn.) J. Järventauksen seuraavanlainen kuvaus Leipäsuon taistelusta helmikuulta 1940.
"Lahden pst-tykki siirtyy paikasta toiseen, miehet kiskovat hiessä päin, tykki on saatava aina tärkeimpään ja kuumimpaan paikkaan tai muuten….
Nyt saa ampuja Linna tykkinsä suunnatuksi ja avaa tulen. Vaunu palaa jo, mutta silloin saa tykkikin osansa. Etusuojakilpi romahtaa alas, isku tainnuttaa ampujan ja ampujan apulaiset hetkeksi. Tykki vaikenee. Hyökkäysvaunuaalto vyöryy eteenpäin pyrkien murtautumaan sisään.
Linna, joka ensihuumauksesta selvittyään on sisukkaasti koettanut saada tykkinsä kuntoon, tukee nyt vasemmalla kädellään panssarikilpeä, saa kuin saakin vioittuneen lukon kiinni, ja taas jää tankki roihuavana kentälle. Vielä ehti Linna vikuuttaa toistakin, ennenkuin täysosuma osuu tykkiin. Linna kaatuu ---, apulainen haavoittuu vaikeasti ja tykki on toimintakyvytön.”
"Tunnollisesti teki, mitä vaadittiin"
Unto Lahti on kertonut käyneensä Matti Linnan kotona Alavudella kesällä 1940. Tuolloin hän on kertonut seikkaperäisesti Matin toiminnot ja vaiheet talvisodassa sekä kaatumisen ja kentälle jäämisen.
Mainittakoon myös, että Lahti oli saanut Matin omaisten pyynnöstä kesällä 1942 käydä etsintäryhmän mukana etsimässä tämän ruumista talvisodan taistelupaikalta, mutta valitettavasti sitä ei löydetty.
Matin kotiväki sai kirjeen pastori Paavo Kuoppalalta maaliskuussa 1940.
”Pääsiäislauantaina 23.3.40
Maanvilj. Erkki Linna, Alavus.
Huonon postinkulun vuoksi viipyi kirjeenne matkalla pitkän aikaa, joten nyt vasta voin vastata kirjeeseenne. Tiedustelunne johdosta on vaikeana ja raskaana tehtävänäni ilmoittaa, että oppilas Matti Linnan ruumis jäi ryssän puolelle. Juuri niihin aikoihin, kun poikanne kaatui, painosti vihollinen kovasti asemiamme vastaan. Hyökkäysvaunujen tukemana teki se hyökkäyksiä. Toisista paikoin se pääsi murtautumaan sisään. Osaksi se lyötiin takaisin, mutta painostuksen kasvaessa oltiin lopulta pakotettuja aloittamaan vetäytyminen. Näin ollen jäi Matti Linna sinne tykkinsä viereen, jossa hän oli kaatunutkin.
On vaikea tunnustaa tämä, sillä oppilas Linna olisi jos kukaan ansainnut päästä lepäämään vapaan isänmaan multaan. Hän teki tehtävänsä miehen lailla. Monta kertaa on pst-joukkueen johtaja, res. vänr. Salmi, kertonut, miten uskollisesti ja pelkäämättä oppilas Linna suoritti tehtävänsä. Olin itse viime kesänä palvelemassa samassa komppaniassa kuin poikanne ja tältä ajalta muistan hänet hiljaisena ja vaatimattomana miehenä, joka tunnollisesti teki, mitä häneltä vaadittiin.
Emme siis voineet valmistaa Teille sitä lohtua, että olisitte saaneet poikanne haudatuksi kotiseudulle.
Jumala pyhittäköön hänen tuntemattoman leposijansa!
Pääsiäissanomana kenties muille kuolleitten ylösnousemisesta. Tämä usko tuokoon Teille lohtua surussanne.
Kunnioittaen Paavo Kuoppala, pastori, res. vänr.”
Matti Linna kaatui Leipäsuolla 13.2.1940. Hänet on siunattu kentälle jääneenä.
Tekstin on koostanut Linnan veljenpoika, alavutelainen Paavo Linna.