Kolumni

Hä­mä­rään jäänyt his­to­ria

Loka- marraskuun vaihteessa tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun ilmestyi ensimmäinen Viiskunta-lehti. Tuolloin nimenä tosin oli Kunnallislehti ja nimikin muuttui matkan varrella useampaan kertaan. Viiskunta vakiintui lehden nimeksi kesällä 1956.

Tätä juhlalehteä tehtäessä olemme toimituksessa selanneet vanhoja vuosikertoja useammankin kerran. Myös monet entisistä työntekijöistä ovat auttaneet, kun olemme koettaneet selvittää lehden vaiheita. Tästäkin huolimatta paljon jää pimentoon.

Ihmisen mieli muuttaa vuosien ja vuosikymmenten kuluessa sitä, miten jonkin asian tai tapahtuman muistamme. Yksityiskohdat hämärtyvät ja nimet katoavat. Erityisesti vuosiluvut ovat sellaisia, että ne unohtuvat varsin nopeasti. Joku asia voi tuntua kuin eiliseltä tai korkeintaan viimevuotiselta, vaikka siitä olisi vierähtänyt jo useita vuosia.

Viiskunnan historiaa tutkaillessa minua jäi harmittamaan se, ettei lehdestä ole kirjoitettu koskaan historiikkia. Myös lehden sivuilla on omista asioista usein vaiettu. Nykypolven onkin vaikea päästä jyvälle monista historian käänteistä, vaikka halua olisi.

Pitkään paikallisjohtajana työskennellyt Reijo Valkealahti muisteli, että Viiskunnasta puuhattiin historiikkia, kun lehti siirtyi Ilkan omistukseen. Uusi omistaja ei ajatuksesta innostunut, mutta antoi luvan aloittaa tietojen keräämisen. Projekti kuitenkin kariutui ja Pänkälän Martin tuolloin kokoama materiaalikin lienee hävitetty jo vuosia sitten.

Toivon, että joku historiasta innostunut saisi vielä kipinän ja tallentaisi palan alavutelaista paikallislehtihistoriaa. Itseänikin asia kiinnostaisi, mutta aika vaan tahtoo olla kortilla.

Ella Nurmi, päätoimittaja