Keski-Suomen liitto teki muutamia vuosia sitten kannanoton Haapamäen kautta kulkevien ratojen sähköistämisestä.
Asia on noussut äskettäin vahvasti esille ylimaakunnallisessa liikenneväylien visioinnissa. Haapamäen ratojen liikennettä sekä tavaralogistiikassa että henkilöliikenteessä voitaisiin moninkertaistaa, kun radat saadaan sähköistettyä.
Sekä VR että yksityisetkin liikenteenharjoittajat haluavat nykyään rajoittaa monista kustannus- ja käytännön syistä sähköistämättömien ratojen käyttöä.
Tällä hetkellä koko maassa 16 yksikön kiskobussikalusto alkaa kääntyä 40 vuoden käyttöiän loppupuoliskolle, eikä mahdollista henkilöliikenteen lisäämistä.
Ilmeisesti pääkaupunkiseudun liikenteestä poistuvista sähköjunista voisi kunnostaa varsin soveliasta junakalustoa Haapamäen radoille, jolloin liikennettä voitaisiin moninkertaistaa nykyisestä.
Sähköistys antaisi tavaralogistiikallekin aivan uudet mahdollisuudet ja sitä kautta elinkeinojen kehittymiselle seutukunnillamme.
Merkittävää on se, että sähköistys merkitsee ratojen kantavuuden nostoa, koska sähkövirta kulkee myös kiskoissa ja nämä tulee hitsata siksi yhteen ja radan perusrakennetta on vahvistettava merkittävästi kiskojen lämpölaajenemisen sitomiseksi siihen.
Silloin henkilöliikenteen nopeus ainakin monilla Etelä-Pohjanmaan suorilla rataosuuksilla on nostettavissa jopa 200 km/h huippunopeudeksi.
Matkanopeus voisi olla merkittävästi henkilöautoa nopeampi ja tämä lisäisi kiinnostusta junien käyttöön, kunhan asemilla olisi runsaasti ilmaista paikoitustilaa.
Paras tapa saada jotakin aikaiseksi, on aloittaa se. Miksi Haapamäen ratojen sähköistämistä ei ole jo aloitettu? Eivätkö seutukaupungit lähialueineen halua kehittyä?
Rautatiet ovat tulevaisuuden mahdollistaja seutukuntien uudelle nousulle. Haapamäen ratojen varret ovat asuttuja seutukaupunkeja ja ne tarjoavat juuri sitä, mitä nyt halutaan etsiä.
Maaseutu elinvoimaisine palveluineen ja luonto etätyönkin merkeissä kiinnostavat nyt yllättävän monia. Annammeko tämän myönteisen tuulen puhaltaa ohi?
Väitän, että nyt ovat mahdollisuudet maaseudun uudelle nousulle. Kun Pohjanmaan rata 1883 valmistui, se toi vahvat mahdollisuudet monille paikkakunnille ja vaikutukset ulottuivat laajalti muuallekin.
Kun Vaasa-Seinäjoki rata kymmenisen vuotta sitten sähköistettiin, on kahdessa maakunnassa havaittu yllättävänkin nopeasti paljon myönteisiä vaikutuksia.
Tämän positiivisen kehityksen tulee jatkua Alavuden, Ähtärin ja Haapamäen kautta seutukunnille Keski-Suomen ja Pirkanmaa suuntiin, jotta myös seutukuntien välille saadaan monipuolista vuorovaikutusta eri oppilaitosten, kulttuurin, matkailun ja elinkeinojen kehittämiseksi.
Lauri Oinonen
Keuruun kaupunginvaltuuston 1. vpj