Ainakin yksi junalastillinen pyhäjärveläisiä evakoita kuljetettiin sodan syttyessä 1939 Alavudelle ja lähiympäristöön. Meidät ja kaksi muuta perhettä sijoitettiin Rantatöysän kylään Erkki ja Liisa Jänikselän taloon.
Talo oli uusi ja iso, ja punatiilisessä navetassa oli paljon karjaa. Talonväkeen kuului isännän ja emännän lisäksi noin vuoden vanha ja äidin mukaan ristitty Liisa-tytär.
Meitä evakoita oli kuusi aikuista ja neljä lasta, joten meidän saapuessamme Jänikselän väen elämä mullistui. Evakkoäidit auttoivat talon töissä niin navetassa kuin muuallakin. Tuvan uunissa paistettiin piirakoita ja sopu säilyi hyvänä. Suomen raskaina hetkinä pidettiin yhtä.
Erkki-isäntä opetti minua hevosmieheksi. Taloon oli sijoitettu Porsaanmäen kylästä kotoisin olevan ja vanhemmilleni hyvin tutun Tauno Kinnarin kantakirjatamma. Tamman nimeä en enää muista. Tauno oli kova hevosmies ja itse sodassa.
Kerran veimme halkoja eräälle mummolle. Tämä keitti meille pohjalaisittain suolakahvit ja tarjosi herkulliset rieskat. Olinpa polleata isoa miestä minäkin, 11-vuotinen poikanen! Suolakahvin nieleminen oli kuitenkin kova paikka, sillä lapsen suussa se maistui pahalta. Erkki-isäntä katseli juomistani hymyssä suin. Kokemuksesta oppii ja tuon jälkeen pohjalaiset rieskat ovat minulle maistuneet monet kerrat, mutta suolakahvista olen ymmärtänyt kieltäytyä.
Rantatöysän kylässä pääsin opettelemaan myös suutarin taitoja. Äidiltä meni huopatossun pohja puhki, eikä siellä ollut suutaria lähettyvillä. Minä halusin auttaa ja ajattelin, että kyllähän minä tuollaisen osaan korjata, olinhan usein nähnyt isän tossunpohjia korjaavan. Kyselin isännältä naskalia ja pikilankaa. Erkki-isäntä haki tarvittavat välineet ja ryhdyin työhön. Kun äiti sai korjatut tossut käsiinsä, hän katseli niitä hetken ja tokaisi: ”Tokha ne kyssyyt miult, et vieläks tuon tekijä ellää, ko käret o ku matikan turvat”. Ulkonäköhaitasta huolimatta tossut palvelivat äitiäni kovan pakkastalven.
Kesän tullen ja välirauhan koittaessa perheemme oli taas koossa ja muutimme Turkuun. Kiitokset Jänikselän väelle kodin antamisesta meille, kun olimme sitä vailla!
Esko Sipponen, Keuruu Syntynyt Pyhäjärvellä 1928