Monet rokotuksin ehkäistävät taudit ovat käyneet harvinaisiksi tai hävinneet kokonaan Suomessa. Siksi on ymmärrettävää, että kysymys rokottamisen tarpeellisuudesta nousee aika ajoin esiin. Kun pelkoa taudista ei ole, kiinnittyy huomio rokotusten todellisiin tai epäiltyihin riskeihin.
Hyvä hygienia ja ravitsemus auttavat joidenkin tautien torjunnassa, mutta vasta rokotukset ovat hävittäneet taudit maastamme. Rokotus on sekä luonnollinen että monin verroin turvallisempi tapa saada vastustuskyky tautia vastaan kuin taudin sairastaminen. Esimerkiksi tuhkarokkoon kuolee jopa korkean elintason maissa yksi ihminen jokaista 10 000 sairastunutta kohti. Rokotteen ei tiedetä aiheuttaneen kuolemantapauksia.
Rokotuksin ehkäistävät taudit, niiden jälkitaudit ja komplikaatiot ovat käyneet harvinaisiksi juuri rokotteiden ansiosta. Ne pysyvät loitolla niin kauan kun rokotuskattavuus pysyy riittävän korkeana. Jos rokotuskattavuus huononee, taudit tulevat takaisin.
Oman haasteensa tekee lisääntynyt matkailu. Nuoret lähtevät opiskelijavaihtoon ja aupaireiksi mitä eksoottisimpiin paikkoihin. Tällöin on tärkeää, että lapsuuden perusrokotukset ovat kunnossa, koska uudet maat aiheuttavat melkeinpä aina lisärokotuksia aikuisillekin. On tärkeää, että vanhemmat miettivät näitäkin asioita päättäessään kieltäytyä lastensa rokotuksista.
Taudit, joita vastaan rokotetaan, ovat vaarallisia ja aiheuttavat paljon turhaa kärsimystä. Vuosia käytössä ollut kausi-influenssarokote ehkäisee tehokkaasti tautia. Vaikea tautimuoto on raju, vie nopeasti huonoon kuntoon ja voi edetä keuhkokuumeeksi. Tauti tartuttaa jo päivää ennen oireiden alku.
Uusia rokotteita kehitellään kaiken aikaa. Ainakin ykköstyypin diabetes ja rintasyöpä ovat saamassa rokotteen. Myös parhaillaan käynnissä olevat HPV-rokotukset kohdunkaulansyövän ehkäisyyn pelastavat monta nuorta tulevaisuudessa vakavalta taudilta.
Kirsti Mäkinen vastaava terveydenhoitaja Järvi-Pohjanmaan perusturva