Oman lapsen syntymä kuuluu eittämättä jokaisen vanhemman elämän tähtihetkiin. Tästä onnellisesta tapahtumasta pääsevät useimmiten osallisiksi myös isovanhemmat, kummit, sukulaiset ja ystävät. Mutta on lapsen syntymällä aina merkitystä myös laajemminkin: yhteiskunta saa samalla uuden, toivotun jäsenen.
Ilkka-Pohjalainen uutisoi alkuviikosta, että Seinäjoen keskussairaalassa syntyi viime vuonna 82 vauvaa enemmän kuin vuonna 2024, ja sama kehityssuunta näyttää jatkuvan ainakin alkuvuoden perusteella. Tiedossa olevien laskettujen aikojen perusteella alkava vuosi menee ainakin kesään asti suunnilleen samaan tahtiin.
Myös oman alueemme osalta vuosi alkoi tässä suhteessa toiveikkaasti, kun pieni poika syntyi Seinäjoella uuden vuoden aamuyönä kello 4.25. Töysäläisperheen kuopus on mitä todennäköisimmin Alavuden ensimmäinen vauva vuonna 2026. Perheen haastattelun löydät toisaalta tästä lehdestä. Myös ähtäriläiseen perheeseen syntyi tyttölapsi tammikuun 3. päivä. Molemmissa perheissä on ennestään yksi lapsi.
Etelä-Pohjanmaan liitosta kerrotaan, että marraskuuhun asti ulottuvien kuntakohtaisten tilastojen perusteella syntyneiden lukumäärä on kasvanut eniten Seinäjoella, mutta edelliseen vuoteen verrattuna kasvaneita lukuja näkyy joka puolella maakuntaa. Kaikista Etelä-Pohjanmaan kunnista ainoastaan Alajärvellä, Isossakyrössä, Kuortaneella ja Lappajärvellä syntyneiden määrä pieneni edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Tilanne on keskimääräistä parempi myös maakuntien välisessä vertailussa. Koko Suomessa syntyvyys- eli kokonaishedelmällisyysluku on 1,25. Etelä-Pohjanmaalla tämä luku on 1,44 eli Suomen maakunnista neljänneksi paras. Edelle yltävät vain Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa.
Suomessa ja koko maailmassa syntyvyyden lasku on ollut nopeaa tällä vuosikymmenellä. Syntyvyys on laskenut ennen kaikkea siksi, että esikoisia syntyy vähemmän. Samalla äidiksi tuloikä on noussut yli 30 ikävuoteen ja lapsettomien osuus on kasvanut.
Hyvin alhainen syntyvyys on uusi tilanne, johon ei ole helppoa ratkaisua. Tarvitaan yhteiskuntapoliittista keskustelua, jossa keskeistä on nuorten toiveiden kuuleminen.
Panostus varhaiskasvatukseen, riittävän pitkiin perhevapaisiin sekä lapsiperheiden tulosiirtoihin edistävät tutkitusti korkeampaa syntyvyyttä. Vauvaperheiden hyvinvoinnin vahvistaminen ja lapsiperheiden tukien kehittäminen ovat nekin keskeisiä lapsitoiveiden tukemisen kannalta.