Vammaisuus ei ole oma valinta ja erilaisia arkielämään vaikuttavia vammoja ja sairauksia on laaja kirjo.
Aivovamman aiheuttamia liikkumis- ja toimimisesteitä on noin 100 000 henkilöllä ja aivoinfarktin saa vuosittain lähes 15 000 ihmistä, kuulovammaisia on 740 000, näkövammaisia 55 000, kehitysvammaisia noin 50 000, nivelreumaatikkoja noin 45 000 henkilöä.
Erilaisista suolistosairauksista kärsii yli 56 000 ja tihentynyt virtsaamistarve on noin 200 000 naisella. Heille tieto wc:n käytön mahdollisuudesta tarvittaessa voi olla ostos- tai palvelupaikan valinnan kriteeri.
Lisäksi Suomessa on arviolta noin 750 000 henkilöä, joilla on haasteita esimerkiksi lukemisessa, hahmottamisessa, ymmärtämisessä tai keskittymisessä. Selkokieli niin sanallisessa kuin kuvallisessakin muodossa auttaa heitä toimimaan yhteiskunnassa ja pitämään huolta itsestään ja läheisistään. Myös väestön ikääntyminen ja maahanmuutto lisäävät selkokielisyyden tarvetta.
Kaikkien palvelujen esteettömyys ja saavutettavuus niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla on sekä Yhdenvertaisuuslain että YK:n yleissopimuksella vammaisten henkilöiden oikeuksista varmistettu.
Kaiken suunnittelun lähtökohtana olisi oltava esteettömyys ja saavutettavuus, silloin ei tarvitse erikseen tehdä esteetöntä.
Liian monessa paikassa portaat ja kynnykset asettavat esteen, eikä tarvittavaa luiskaa ole tehty ja kynnys ylittää 20 millimetriä. Ensimmäinen este voi olla jo ennen ulko-ovea.
Virpi Kanth
Esteettömyys ja saavutettavuus palveluissa
-kehittämishankeen hankevastaava