Toimintakykyyn vaikuttavia sairauksia ja vammoja Suomessa on noin 1,5 miljoonalla henkilöllä. Vammaisuus on monimuotoista eikä se aina näy liikkumisesteenä eli erilaisten apuvälineiden käyttönä.
Vammaisuutta ovat esimerkiksi erilaiset aivovammat, keskushermostosairaudet, lihastaudit, kuulovammat, näkövammat, erilaiset reumasairaudet, onnettomuuksissa aiheutuneet vammat ja kehitysvammat.
Esimerkiksi LE-pysäköintilupa eli inva-lupa on 100 000 henkilöllä ja uusia lupia myönnetään vuosittain 10 000–15 000.
Vammaisten henkilöiden itsenäinen elämä ja osallistuminen täysimääräisesti kaikilla elämänalueilla on usean eri lain kautta turvattu.
Näitä lakeja ovat esimerkiksi perustuslaki, yhdenvertaisuuslaki, YK:n yleissopimus kokonaisuudessaan, ja erityisesti sen 9. artikla 1. luku, joka käsittelee esteettömyyttä ja saavutettavuutta palveluissa.
Yleissopimuksen 30. artikla määrittelee vammaisten henkilöiden osallistumisen kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajan-toimintaan sekä urheiluun.
Esteettömät palvelut niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla kuuluvat kaikille. Esteettömyyden edistäminen on alueen asukkaiden kannalta pitovoimatekijä, sillä väestön ikääntymisen myötä myös esteettömyyden merkitys kasvaa, kun erilaisten apuvälineiden käyttö lisääntyy.
Esteettömät palvelut ovat vetovoimatekijä myös lomakohteiden valinnassa. Tällä alueella on paljon erilaisia matkailijoita kiinnostavia kohteita, mutta esteettömän majoitustilan tarjonta on heikkoa.
Tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa huomioimalla esteettömyys niin remontoinnissa kuin uudiskohteissa. EU:n esteettömyysdirektiivi tuli voimaan 28.6.2022 ja sen soveltaminen alkaa 28.6.2025.
Tänä aikana muutetaan Suomen lainsäädäntöä direktiivin vaatimuksia vastaaviksi. Direktiivi koskee kaikkia palveluiden tuottajia niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.
Tavoitteena on kaikille sujuva yhteiskunta.
Esteettömyys ja saavutettavuus palveluissa -kehittämishanke (Leader-rahoitus), Virpi Kanth, hankevastaava