Kulttuurissamme jopa pienet lapset altistuvat laihdutuskulttuurin ilmiöille. Syömishäiriöt ovat todella yleisiä ja tuntuvat kiivasta tahtia yleistyvän varsinkin nuorten keskuudessa.
Kouluterveyskyselyn 2023 mukaan joka viidennellä 14–18-vuotiaalla nuorella on syömishäiriöön viittaavaa oireilua. Nuorten uudet psykiatriset diagnoosit lisääntyivät Suomessa koronapandemian ensimmäisen vaiheen jälkeen lähes viidenneksen.
Eniten lisääntyivät juuri syömishäiriöihin liittyvät diagnoosit. Suomalaisen väestötutkimuksen mukaan joka kymmenes sairastuu syömishäiriöön varhaisaikuisuuteen mennessä.
Ensi viikon maanantaina 6. toukokuuta vietetään jälleen valtakunnallista Älä laihduta -päivää, joka nostaa esiin laihdutuskulttuurin haitallisuutta sekä tarjoaa työkaluja sen vastustamiselle. Päivää on vietetty Suomessa vuodesta 2008 alkaen.
Syömishäiriön taustalla vaikuttaa usein moninainen joukko tekijöitä. Kurinalaista syömistä ja liikkumista sekä hoikkaa ja lihaksikasta kehoa ihannoiva kulttuurimme on yksi sen merkittävimmistä taustatekijöistä.
”Laihdutuskulttuuri vaikutti ajattelu- ja käytösmalleihini jo ennen sairastumistani ja sen aikana. Se ylläpiti vääristynyttä suhtautumistani ruokaan ja liikuntaan sekä riittämättömyyden tunnetta. Koska laihdutuskulttuuri myös osittain normalisoi syömishäiriökäyttäytymistä, toi se haasteen myös toipumiseen”, kuvailee tilannetta Syömishäiriöliiton kokemuspuhuja Taru Mänttäri.
Laihdutuskulttuuri ei ole vahingollista vain syömishäiriöön sairastuneille, vaan meille kaikille. Se haastaa omalta osaltaan myös lihavuuden asianmukaista hoitoa ja ehkäisyä.
Totuttujen puhetapojen muuttaminen ei kuitenkaan aina ole kovin helppoa.