Silloin tällöin tulee poistuttua Alavuden vaikutuspiiristä, ja käytyä jossain hieman suuremmassa kaupungissa, jossa harmaat kerrostalot kirjovat katukuvaa. Olo on ahdistunut, sieltä haluaa äkkiä pois. Ainut väri on harmaa eri sävyissä, ei mitään muuta.
Yritän tässä rivien välistä siis vihjata, että yleensä kaupungit ovat aivan liian värittömiä ja karuja. Yleensä, jos betoniseinässä on jotain väriä, siinä on vain graffiti.
Ilmeisesti pari vuotta sitten käytiin jonkinlaista graffitikeskustelua kiivaasti, joku viisaampi potkaiskoon. Oma suhtautumiseni graffiteihin on vähän niin ja näin. Suurin osa niistä on ihan hienoja, toisaalta osa graffiteista on törkyistä sateenkaarioksennusta, johon jokainen uusi sukupolvi on tehnyt omat merkintänsä, ja joka vain sotkee ympäristöä.
Toivoisin näkeväni enemmän kaupunkitaidetta talojen seinillä, aukiolla, katukiveyksillä, missä vain. Enemmän värejä ja värinkäyttöä kaupunkeihin, istuttakaa vaikka jotain puita tienvarsiin, siitäkin tulee kivasti väriä.
Salaisena haaveenani on, että Alavudella olisi enemmän esimerkiksi julkisten rakennusten ja parkkipaikkojen kulmilla erilaisia kauniita patsaita ja talojen seinissä kauniita maalauksia – vaikkapa syksyisen ruskan kirjomasta vaahterasta.
Vaikkei Alavudella pahemmin mitään graffitiongelmaa olekaan, tai en sellaista ole vain pannut merkille, erilaiset kauniit taideteokset parantaisivat Alavudenkin harmaata ja yksipuolista kaupunkikuvaa. Samalla se tekisi keskustasta viihtyisämmän koristeellisuuden ohella.
Joku varmaan haluaa ajatella, että ilkeä suunnitelmani on sotkea koko maailma väreilä, mutta ei – harmaa perusväri on omalta osaltaan kaunis, mutta liika on aina liikaa.
Kiihkoilija, oman elämänsä maisteri