Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 22 uutta kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisessa kansallisessa luettelossa on nyt yhteensä 86 kohdetta.
Luetteloon on lisätty laajasti erilaisia käsityötaitoja, kuten Kainuun peilikkään kutominen ja raumalainen pitsinnypläys paikallisina käsityötaitoina.
Lisäksi uusia lisäyksiä luetteloon ovat neulominen, kultasepäntyö, luonnonväreillä värjääminen, moottorisahaveisto, puuveneen korjaus, pärekorin valmistus sekä perinteisen riukuaidan rakentaminen.
Musiikin ja tanssin alueelta kansalliseen luetteloon lisättiin eteläpohjalaisen kaksirivisen haitarin soitto, kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto sekä pelimannityylinen huuliharpun soitto.
Ruokaperinteiden piiristä luetteloon nimettiin Lemin säräperinne.
Pelien osalta luettelosta löytyvät nyt miniatyyripeli- eli figuharrastuskulttuuri sekä suomenruotsalaiskoulujen viestikarnevaali Stafettkarnevalen.
Luontoon ja maailmankaikkeuteen liittyvää aineetonta kulttuuriperintöä edustavat ortodoksisen ristisaattoperinne, suomenkarja ja karjanhoito, uittoperinne sekä verikuppaus. Lisäksi listalle nimettiin talkooperinne.
Mukaan hyväksyttiin nyt ensi kertaa myös maahanmuuttajien kulttuureihin liittyviä perinteitä, kun luetteloon nimettiin meksikolaisen kuolleiden päivän sekä Chilen itsenäisyyspäivän, el Dieciochon juhliminen.
Unescon sopimuksen alla onkin tärkeää huomioida kulttuurinen moninaisuus ja perinteiden uusiutuminen.
– Nimeämisissä on jälleen mukana koko kansan perinteitä, kuten talkoot ja neulominen. Toisaalta esimerkiksi miniatyyri- eli figuharrastuskulttuuri oli arvioitsijoillekin uusi tuttavuus. Hienoa, että saatoimme nostaa myös kestävän kehityksen näkökulmaa lisäämällä puuveneen korjauksen luetteloon. Erityisen iloinen olen siitä, että kulttuurisen moninaisuuden näkökulma vahvistuu luetteloissa Suomen meksikolaisten ja chileläisten perinteiden kautta, sanoo erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta.
Kolmatta kertaa järjestetty haku keräsi 41 hakemusta eri puolilta Suomea. Ensimmäinen hakukierros järjestettiin vuonna 2017 ja toinen vuonna 2020.
Näkyvyyttä ja jatkuvuutta perinteille
Museovirasto vastaa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen toteuttamisesta Suomessa. Unescon sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä.
Elävän perinnön kansalliseen luetteloon pyritään lisäämään erilaisia perinteitä laaja-alaisesti. Kohteita on mukana lähes kaikkialta Suomesta moninaisilta yhteisöiltä. Luetteloinnin tarkoituksena on tuoda erilaisille perinteille näkyvyyttä ja tukea perinteen jatkuvuutta Suomessa.
Euroopan maissa on erilaisia käytäntöjä kansallisten luetteloiden laatimisessa, ja Suomi on saanut erityistä kiitosta osallistavasta lähestymistavastaan. Kaikki ehdotukset kansalliseen luetteloon tulevat perinnettä harjoittavilta yhteisöiltä itseltään, ja hakemukset vertaisarvioidaan.
Kansalliseen luetteloon valittujen kohteiden on ensin oltava mukana Elävän perinnön wikiluettelossa, johon eri yhteisöt voivat lisätä artikkeleita itselleen merkityksellisestä kulttuuriperinnöstä. Tämä lähestymistapa varmistaa, että myös ne perinteet, jotka eivät pääse kansalliseen luetteloon, saavat ansaitsemaansa näkyvyyttä.
Suomen Elävän perinnön wikiluettelo on laaja ja monipuolinen tietopankki elävästä kulttuuriperinnöstä. Alustalla on 240 artikkelia yli 400 toimijalta kuudella eri kielellä. Luettelo on herättänyt kiinnostusta myös maailmanlaajuisesti, sillä sivustolla vierailee vuosittain noin 100 000 kävijää yli 150 maasta.
Elävän perinnön kansalliseen luetteloon päässeitä kohteita on mahdollista ehdottaa edelleen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansainväliseen luetteloon.
Siihen on Suomesta lisätty saunaperinne, kaustislainen viulunsoitto sekä pohjoismainen limisaumaveneperinne. Suomi on myös mukana monikansallisessa hakemuksessa, jossa luetteloon esitetään käsin valmistettuun lasiin liittyvää tietoa, tekniikkaa ja taitoa. Hakemukseen odotetaan ratkaisua Unescolta joulukuussa.
Meneillään elävän perinnön teemavuosi
Kansallisen luettelon uudet kohteet julkistetaan maanantaina 9.10. 2023 elävän perinnön teemavuoden pääjuhlassa keskustakirjasto Oodissa, Helsingissä. Juhlassa esitellään elävää perintöä esitysten, keskusteluiden ja työnäytösten kautta.
Vuonna 2023 on Suomessa vietetty elävän perinnön teemavuotta. Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta täyttää 20 vuotta, ja Suomi on ollut sen jäsenmaana 10 vuotta.
Lisäksi Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teemana on ollut elävä perintö, mihin liittyviä tapahtumia on eri puolilla Suomea järjestetty yli 300.
