Eläkkeensaajien Pohjanmaan piiri vetoaa maan hallitukseen, että se säästöpäätöksiä tehdessään jättäisi eläkkeensaajien indeksit ja eläkkeiden veronkorotukset niiden ulkopuolelle.
Maan hallitus kokoontuu kehysriiheen päättämään uusista, jopa miljardien eurojen säästöistä ja veronkiristyksistä.
Viitaten vihreiden Atte Harjanteen eläkeläisiä kohtaan osoittamaan karkeaan huomioon muistutamme, että meillä on edelleen myös hyvin pienituloisia eläkeläisiä. Hankalimmassa asemassa ovat kokonaan tai osin kansaneläkkeen varassa olevat, joita on maassamme hieman alle 500 000 henkeä.
On esitetty, että eläkkeensaajilta tulee leikata niistämällä eläkkeisiin vuosittain tehtävästä indeksitarkistuksesta. Kansaneläkeindeksistä leikkaaminen kohdistuu kaikkein vähävaraisimpiin ja heidän taloutensa ei leikkausta missään nimessä kestä. Tuossa joukossa on paljon ihmisiä, jotka oikeasti joutuvat tekemään päätöksiä ruuan ja lääkkeiden oston välillä.
Työeläkkeiden kahta indeksiä eli työeläkeindeksiä ja palkkakerrointa leikkaamalla toimet kohdistuivat sekä eläkeläisiin että työssäkäyviin.
Työeläkeindeksin kautta leikkaus kohdistuisi eläkeläisiin ja eläkekertymän arvon tarkistavan palkkakertoimen kautta tuleviin eläkkeensaajiin.
Leikkaukset kohdistuisivat sattumanvaraisesti ja epäsuhtaisesti eri ikäluokkiin ja vaikutukset olisivat suurimmat eläkeläisiin ja lähellä eläkeikää oleviin.
Samalla muuttaminen heikentäisi työeläkkeen määräytymisen ennustettavuutta ja työeläketurvaan kohdistuvaa luottamusta jopa radikaalisti.
Suomessa työeläkevarat eivät ole osa valtiontaloutta ja eläkerahoista päättävät työmarkkinaosapuolet.
Indeksien leikkaukset vahvistaisivat työeläkejärjestelmän taloutta ja siten julkista taloutta kokonaisuudessaan, mutta heikentäisivät kunta- ja valtiontaloutta.
Pahiten tämä iskisi kuntiin, joiden väestörakenne on ikääntynyt ”kriittisellä tavalla”. Niitä on jo joka kuudes suomalainen kunta.
Tilastokeskuksen tuoreimman tilanteen mukaan, Suomessa eli köyhyys- tai syrjäytymisriskin alla 248 000 eläkkeensaajaa. Määrä on kasvanut edellisvuodesta 33 000:lla.
Eläketurvakeskuksen viime tutkimuksessa lähes kolmannes vastaajista, koki jonkintasoisia vaikeuksia menojensa kattamisessa eläkkeelle jäämisen jälkeen.
Jokaisella kansalaisella pitää olla mahdollisuus säästää eläkepäivien pakollisia menoeriä varten ilman pelkoa siitä, että mahdolliset taskupohjalle kertyneet eurot leikataan valtion menojen katteeksi.
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n Pohjanmaan piiri