Lemmikkieläinten vaikutusta ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin alettiin tutkia jo 1980-luvun alkupuolella. Sittemmin on todettu, että eläimillä on monia myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi omistajansa stressitasoon. On myös helppoa löytää tutkimustuloksia, joissa on havaittu koiran- tai kissanomistajilla olevan keskimääräistä matalampi verenpaine, heidän toipuneen tavallista nopeammin sydäntaudista tai jopa kärsivän keskimääräistä vähemmän astmasta ja allergioista.
Eläinten hyvää tekevää vaikutusta on opittu hyödyntämään myös vaikkapa kuntoutuksessa. Esimerkiksi ylivilkas tai sosiaalisesti rajoittunut lapsi voi opetella hallitsemaan omaa mieltään ja käyttäytymistään ratsastusterapiassa, jossa hevonen on tärkeä osa terapiaprosessia. Tammikuussa esittelimme myös Huugon, ähtäriläisen koulukoiran, joka tehtävänä on aktivoida ja rauhoittaa oppilaita.
Stressaavan työpäivän jälkeen sen on huomannut itsekin, että eteisessä odottava lemmikki helpottaa oloa välittömästi. Koiran kanssa tehdyt aamu- ja iltalenkit ovat myös hyvä mahdollisuus selvitellä päätään ja rentoutua.
Kissojen ja koirien hyvää tekevää vaikutusta on tutkittu kaikkein eniten. Uskoisin kuitenkin, että kaikilla lemmikeillä on samansuuntaisia vaikutuksia. Toki lemmikkejäkin on kovin monenlaisia, eikä kaikkien kanssa ole mahdollista saada samanlaista kontaktia kuin mustin tai mirrin kanssa. Niistäkin voi kuitenkin olla omistajalleen monenlaista iloa.
Tällä viikolla Viiskunnassa on lemmikkiteema. Lehden sivuilta voikin lukea muutamista omistajilleen rakkaista eläimistä ja saada vaikka idean siitä, millaisen lemmikin voisi itse ottaa. Mukavia lukuhetkiä!