Alavuden Karjala-seura, Lumivaara-seura ja Töysän Karjalaiset järjestävät yhteistyössä elokuvateatteri Kino Kyntäjän kanssa tilausnäytöksen sunnuntaina 10. maaliskuuta kello 14 dokumenttielokuvasta Laulumaiden muisto – karjalaisia lakeuksilla.
Dokumentin kuvaukset on tehty pääasiassa Kurikassa ja lähiseuduilla. Siihen on haasteltu Jaakkimasta Kurikkaan ja Kauhajoelle tulleita Karjalan evakkoja, tuon ajan paikallisia pohjalaisia nuoria Kurikasta ja Teuvalta sekä evakkojen jälkeläisiä.
Elokuvan ensi-ilta oli lokakuussa 2023 Kurikassa.
Dokumenttielokuvan on tehnyt Tomi Saarijärvi, joka toimii audiovisuaalisten aineiden opettajana Kauhajoella.
Syrjinnältä ja ennakkoluuloilta ei vältytty
Sodan jälkeen piti löytää koti noin 430 000 henkilölle, joista karjalaisia oli lähes 400 000.
Karjalaisten asuttamisessa uusille asuinalueille tekivät ansiokkaan työn Veikko Vennamo ja Johannes Virolainen – molemmat karjalaistaustaisia.
– Elokuva on todella ajankohtainen, sillä päivittäin näemme ja kuulemme ihmiskohtaloista niin Ukrainassa kuin Gazan alueilla. Toisaalta oli korkea aika tehdä dokumenttielokuva, koska keskuudessamme elää henkilöitä, joilla on henkilökohtaisia muistoja sodan kauhuista, evakkomatkoista ja Karjalasta, tapahtuman järjestäjät kertovat.
Elokuva valottaa myös sitä, että syrjinnältä ja ennakkoluuloilta ei vältytty, kun siirtoväki asettui uusille asuinsijoille. Ristiriitatilanteita tilanteita syntyi puolin ja toisin.
Karjalaisten sopeuttamista edesauttoi karjalaseurojen perustaminen, joiden toiminta-ajatuksena oli siirtoväen taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojen parantaminen sekä ohjaus- ja neuvontatoiminnan järjestäminen (pienviljelijä- ja marttayhdistykset).
Sittemmin karjalaiset hyväksyttiin tasavertaisiksi paikkakuntalaisiksi kaikkialla. Siirtokarjalaiset vaikuttivat monissa asuinpaikkakuntiensa kunnallisissa ja seurakunnallisessa luottamustehtävissä, eduskunnassa ja erilaisien liikkeiden johdossa. (Lähde: Karjalan Liitto)
Tiedon siirto tuleville polville tärkeää
Karjalaiset toivat sijoituspitäjiin tulessaan monipuolisen ruokakulttuurin, kuten erilaiset uuniruuat ja leivonnaiset. Kaikkien tuntemia ovat karjalanpiiraat. Karjalaisten myötä tulivat sienetkin tutuiksi pohjalaisille.
– Meillä toisen ja kolmannen polven karjalaisilla on tärkeä tietää omat juuremme ja siirtää tieto myös jälkeläisille. Nykyisen maailman tilanteen ja itärajan sulkemisen takia kotiseutumatkoja ei voida nyt tehdä Karjalaan. Karjalaa ei välttämättä muisteta viidenkymmenen vuoden päästä, pohtivat Helinä Mäyry, Pertti Kuismin ja Kirsti Karinen Alavuden Karjala-seurasta, Kyösti Kuismin ja Anja Siltala Lumivaara-seurasta sekä Ritva Lavila ja Pirjo Jaatinen Töysän Karjalaisista.
