Alavudella ja Kuortaneella käynnistettiin alkuvuoden aikana biokaasutuotannon esiselvitys. Lähtökohtaisesti molemmille alueille mietitään omia laitoksia, mutta rinnakkain tehtävät selvitykset mahdollistavat myös yhteistyömahdollisuuksien huomioimisen.
Keskeisenä tavoitteena on selvittää alueilla käytettävissä olevat biomassat, jotka soveltuisivat biokaasulaitoksen syötteiksi, parhaat rakennuspaikat laitoksille sekä laitosten alustavat investointikustannukset ja kannattavuudet.
Biokaasulaitosten syötteinä on tarkoitus käyttää maatalouden massoja, joista tuotetaan uusiutuvaa biokaasua esimerkiksi liikenteen polttoaineeksi.
Alkuvuoden aikana molemmilla paikkakunnilla on pidetty yleisötilaisuudet ja kontaktoitu suuri määrä alueen maatilayrittäjiä.
Kiinnostuksensa biokaasulaitoksen kanssa tehtävää yhteistyötä kohtaan on kartoituksen aikana osoittanut yli 50 maatilaa.
Tiloilla on runsaasti biokaasulaitoksen raaka-aineeksi soveltuvia biomassoja, kuten lantaa ja peltobiomassoja.
Vastaavasti biokaasulaitoksen tuottama ravinteikas lopputuote, eli mädäte, soveltuu erinomaisesti peltojen lannoitteeksi.
Biokaasun tuotantoon on tarkoitus hyödyntää vain alueen maatalouden massoja, jolloin syntyvää mädätettä voidaan hyödyntää myös luomutuotannossa olevilla pelloilla.
Syötteitä laitoksiin olisi tarjolla jopa 160 000 tonnia, mikä on erinomainen määrä. Syötepotentiaali jakautuu suurin piirtein puoliksi Alavuden ja Kuortaneen välillä.
Massakartoitus alueella on siis tehty ja nyt käynnissä on selvityksen vaihe, jossa vertaillaan biokaasulaitosten eri sijaintivaihtoehtojen järkevyyttä.
Selvitystyötä toteuttaa Envitecpolis Oy yhteistyössä Alavuden Kehitys Oy:n ja Kuortaneen Energiaosuuskunnan kanssa.
– Todella positiivinen vastaanotto on tiloilla ollut biokaasusuunnitelmia kohtaan. Alueen viljelijät ovat kehittämishaluisia ja uusista ratkaisuista halutaan keskustella, toteaa Joona Piirala, joka on talven aikana tehnyt massakartoitusta ja käynyt alueen tiloja läpi.
Biokaasulaitos toimii siten, että mikrobit hajottavat reaktorissa biomassaa hapettomissa ja tasaisissa olosuhteissa.
Massamäärä ei juurikaan muutu laitoksessa eli suurin piirtein sama määrä tonneja tulee ulos kuin menee sisäänkin, mikäli laitoksessa ei ole jatkoprosessointia.
Lisäksi syötteiden sisältämät ravinteet, kuten typpi, fosfori ja kalium, säilyvät eli ne ovat edelleen tallella mädätteessä. Käytännössä laitos siis vain lainaa biomassoja maatiloilta kaasuntuotantoon ja ravinteet palautuvat takaisin maatalouteen.
Tiloille tulee hyötyjä siitä, että laitoksen tuottama lopputuote on tasalaatuista, ravinteikasta ja lähes hajutonta.
Lisäksi laitoksen avulla pystytään tasaamaan alueen ravinnejakaumaa.
Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi runsaasti lietelantaa tuottavan tilan ei tarvitse ottaa välttämättä yhtä isoa määrää massaa takaisin kuin mitä se luovuttaa laitokselle.
Vastaavasti ravinteita kaipaava kasvinviljelytila voi hyödyntää mädätettä pelloilleen.
Näin ravinteita ohjautuu tiloilta, joilla on liikaa ravinteita, niille tiloille, jotka ravinteita kaipaavat.
Samalla voimakas kasvihuonekaasu, metaani, saadaan talteen ja voidaan hyödyntää energiana.
