”Arvon mekin ansaitsemme Suomen maassa suuressa…” Näin laulettiin Jaakko Juteinin sanoittamaa runoa vielä 1950-luvulla kansakoulun laulutunnilla. Laulun sanoma on edelleen ajankohtainen. Jokainen kaipaa ihmisarvonsa tunnustamista, kokemusta olevansa arvokas ja tärkeä.
Aikamme kipeä kysymys onkin, miten lapsemme, nuoremme ja me kaikki voisimme kokea itsemme niin arvokkaiksi, ettei meistä kasva armottomia ja sisäisesti kuihtuneita ihmisiä. Kristittyinä ymmärrämme tässä kristillisen uskon merkityksen. Jo lapsena saatu kokemus rakastavasta Jumalasta luo terveen kasvualustan koko elämän matkalle.
Seurakuntavaalien pääteemana ei Alavudellakaan ole minkään ikäryhmän esiinmarssi, ei seurakuntaliitokset, eri toimintamuotojen ja talouden keskinäinen arvottaminen, eivätkä muut seurakunnan rakenteita koskettavat kysymykset. Ymmärrämme toki niiden haasteellisuuden tulevallakin vaalikaudella.
Pohjimmiltaan kyse on ihmisarvosta ja Jumalan armosta. Tähän maailmaan laskeutui Vapahtajamme tuoma armo. Se uudistaa arvopohjamme poistaen elämästämme myös armottomuuden. Näemme silloin itsemme ja lähimmäisemme arvokkaina ja tärkeinä. Tämän armon omistamista Raamattu kutsuu uudeksi elämäksi.
Seurakunnan luottamushenkilön tehtävänä on hallintopäätöksin edesauttaa kristillisen ihmisarvon kasvua ja kehitystä. Seurakunnan eri työmuodot, Jumalan sanan julistus, seurakuntalaisten kohtaaminen ja sielunhoito kutsuvat jokaista sen sanoman äärelle, joka luo toivoa elämään, vapauttaa vääristä arvosidonnaisuuksista lahjoittaen Jumalan armon elämän voimaksi ja iankaikkiseksi elämäksi!
Tässä armossa on seurakuntamme tulevaisuus!