Pelkästään kiinteistöveroa Alavudelle maksavana olen ihmetellyt, mihin tarvitaan uutta paloasemaa. Nykyinen on muistaakseni 1980-luvulta. Myös Töysässä on paloasema. Rakentamisperuste ei ole ainakaan se, että valtio maksaa osan kustannuksista. Aina pitäisi katsoa sitä, mitä jää kunnan maksettavaksi.
Tässä budjetissa ei vielä ole määrärahaa keskustan kehittämiseksi eli torin rakentamiseksi. Kuntakokous asetti vuonna 1895 toimikunnan selvittämään, tarvittaisiinko kunnassa toripäiviä. Toripaikaksi esitettiin kunnanhuoneen pihamaata (nykyään päiväkoti).
Toripaikaksi ei kuitenkaan tullut kunnantalon piha vaan markkinalaani. Se sijaitsi Alavuden Asemalla lähellä Rajalan taloa, paikalla, jonne myöhemmin rakennettiin Aseman kansakoulu. Torinpito lopetettiin, kun siellä harjoitettiin luvanvastaista toimintaa, mm. myytiin viinaa. (Asko Jämsen: Alavuden historia II.)
Nykyään tori ei liene kovin merkittävä kauppapaikka. Ainakin Alavudella on muuta tarjontaa. Kaupungintalon purkaminen torin tieltä ei ole tästä maailmasta, ellei se ole homeessa. Tilalle ei silloinkaan pidä rakentaa toria. Toinen erikoisuus keskustan kehittämissuunnitelmassa on entisen KOP:n talon purkaminen, jotta näkymä järvelle aukeaa. Mitä maksaisi kiinteistö, missä on neljä liiketilaa ja kahdeksan asuntoa järvenrannassa. Mielestäni näin typeriä konsulttitöitä ei pidä teettää.
Paloasemarahoista osan voi säästää ja osan käyttää liikenneväyliin, kuten kevyenliikenteenväylään Kellokorvenmäki–Tuuri. Se on kuitenkin Alavuden laajenemissuunta.
Jaakko Härkönen
hallintotieteiden maisteri
Ruovesi