Alavuden yläkoululaisten päivä käynnistyi tänään tavallisesta poiketen kakkukahveilla, kun koululla juhlistettiin satavuotiasta historiaa oppilaiden ja henkilökunnan kesken.
Ruokasalin juhlapöytään muiden mukana istahtivat yhdeksäsluokkalaiset Elina Palmi, Irina Louko, Helmi Jänikselä ja Veera Kattelus. Heille yläkoulun monet vaiheet olivat pääosin tuntemattomia.
– Emme ole aihetta käyneet vielä läpi koulutunneillakaan, joten emme tiedä siitä paljoa. Tuntuu silti ihan hienolta opiskella koulussa, jolla on näinkin pitkä historia, alavutelaiset koulutoverit tuumivat.
Yhteys koulun menneisyyteen löytyi pienen pohdinnan jälkeen sukupolvikokemusten kautta.
– Omat vanhempani ja vanhemmat sisarukseni ovat käyneet samaa koulua, Jänikselä kertoi.
Tilanne oli samankaltainen toisessa pöytäseurueessa, johon kuuluivat yläkoulun viimeistä luokkaa käyvät Veeti Kuni, Noel Kellosaari, Iida Salomaa, Aatu Pasto ja Touko Helimaa.
– Tietääkseni jopa isopappani on käynyt tätä koulua aikoinaan, Kellosaari muisteli.
– Ja minun äitini on täällä töissä, lisäsi Salomaa.
Keskikoulu alkoi vaatimattomasti
Oppilaita ja kenties opettajiakin Alavuden yläkoulun historiasta valaisemaan saapui eläköitynyt erityisopettaja Kyösti Härkönen.
Hän avasi koulun vaiheita ja kertoi niihin vaikuttaneista henkilöistä kattavassa, runsaasti vanhoja valokuvia sisältäneessä esityksessään koulun liikuntasalissa.
Yläkoulu täytti sata vuotta tarkalleen ottaen viime vuoden puolella, sillä paikallinen keskikoulu avasi ovensa syyskuun 6. päivänä vuonna 1922.
Opetus alkoi melko vaatimattomissa tiloissa yhdessä luokkahuoneessa Aseman kansakoulun yhteydessä. Oppilaita viisiluokkaisessa koulussa oli ensi alkuun reilu 30.
Koululaisille haluttiin lisää tilaa ja oppimismahdollisuuksia, minkä seurauksena asiaa varten perustettu Koulutalo Oy osti silloisen Virtalan asuintalon keskikoulun uusiksi tiloiksi.
Nykyisen terveysaseman alueella sijainneessa talossa opiskeli vuonna 1923 jo lähes 300 oppilasta.
Uuden koulurakennuksen tultua jälleen ajankohtaiseksi tarvittiin kantatie 66:n läheisyydestä tontti, jota seurakunta ei alun alkaen halunnut keskikoulun kannatusyhdistykselle myydä.
– Kunnanvaltuuston puheenjohtaja, rovasti Schroderus oli pelätty mies, joka ei halunnut tehdä kauppoja. Lopulta hänet kuitenkin saatiin suostuteltua, Härkönen kertoi.
Koulu valmistui Kirkkokankaalle vuonna 1928 ja sitä laajennettiin vuonna 1947. Samassa yhteydessä syntyi Alavuden yhteiskoulu, josta tuli Alavuden lukio vuonna 1971. Rakennus purettiin vuonna 2013.
Peruskoulu mahdollisti tasa-arvon
Härkösen mukaan oppikoulu oli tärkeä sosiaalisen nousun mahdollisuus.
– Itsestään selvä sellainen se tosin ei ollut, sillä koulunkäynti oli maksullista.
Vuonna 1969 Alavudella tehtiin päätös uuden kansalaiskoulun, eli nykyisen yläkoulurakennuksen rakentamisesta.
Suuri murros tapahtui 70-luvulla, kun Suomessa siirryttiin peruskoulujärjestelmään. Kunta alkoi maksaa niin koululaisten kirjat, koulumatkat kuin opettajien palkatkin.
– Peruskoulun myötä oppimisedellytykset kehittyivät. Opetukseen lisättiin muun muassa tunnetaitoja ja tiedonhankintaa. Vaikuttavin tavoite oli kuitenkin tasa-arvoisten opiskelumahdollisuuksien luominen kaikille asuinpaikasta ja taloudellisesta tilanteesta riippumatta, Härkönen painotti.
Tilaisuuden päätteeksi hän kehotti paikalla olleita oppilaita hyödyntämään koulujärjestelmän heille tarjoamia lukemattomia mahdollisuuksia.
– Yhteiskunta olemme me kaikki. Toivon, että te kehitätte itseänne määrätietoisesti yhteiskuntamme jäseninä. Laumasielu ei tarvitse olla, aina voi ja kannattaa myös ajatella persoonallisesti ja kehittää omia yksilöllisiä taitojaan.
