Alavuden seurakunta on viimeisen vuosikymmenen aikana kulukurin nimissä vähentänyt rajusti kiinteistöjään, niin kuin sinänsä oikein onkin. Kappala ja Pappila on myyty, Kansala, vanha virasto, asuinrivitalo ja srk-talot puolestaan purettu. Lisäksi on mm. luovuttu Rantatöysän toimitilasta ja myyty vuokra-asuntoja.
1960-70 -lukujen riskialttiista rakennustavasta maksetaan nyt kovaa hintaa: Töysän uuden srk-talon hintalappu asettui noin miljoonaan, Alavuden tulevan seurakuntatalon osalta on syytä asennoitua vähintään kahteen.
Seurakunnassa laaditun kiinteistöstrategian äärellä näyttää valitettavasti siltä, että kahden kirkon ja kahden uuden seurakuntatalon myötä leirikeskus Aittoosaari nähdään enää kulueränä, taakkana, josta on päästävä eroon.
Aittoosaari on ollut 1960-luvulta tärkeä ja rakas paikka kymmenille ikäpolville. Se voisi vastakin olla lapsille, nuorille, perheille, työtätekeville, vanhuksille ja elämän raskauttamille paikka, jossa pääsee hetkeksi lähemmäksi taivasta, lähemmäksi lähimmäisyyttä, lähemmäksi hyvyyttä ja kauneutta, ehkä totuuttakin.
Alavuden seurakunta luopui vuonna 2015 Töysän Isosaaren leirikeskuksesta sillä näkemyksellä, että seurakunta selviää yhdellä leirikeskuksella. Aittoosaaren katsottiin olevan miljöön, tilojen sekä järven osalta sopivampi sekä paremmassa kunnossa.
Mikä on muuttunut, jos Aittoosaartakaan ei enää tarvittaisi? Mutkattomaan, luonnonläheiseen yhdessäoloon soveltuvaa paikkaa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Ei pidä antaa ”viimeinen sammuttaa valot” -mielentilalle valtaa. Aittoosaaren päärakennusten korjaus/uudistamistarve on ollut pitkään tiedossa, ja siellä on nykyiselläänkin yhä paljon hyvää ja käyttökelpoista.
Murto-osalla seurakuntatalojen kustannuksista Aittoosaareen voidaan saada ekologinen, käytännöllinen ja konstailematon puu/hirsirakenteinen päärakennus, joka palvelee 2100-luvulle asti lapsia, nuoria, perheitä, työtätekeviä, vanhuksia, elämän raskauttamia, ja myös onnellisia ja kiitollisia.
Leirikeskuksen ylläpitoon osallistuminen voi olla yksi vapaaehtoistoiminnan muoto. Tulemme lossaamaan, puhdistamaan rännejä, hakkaamaan halkoja, maalaamaan, niittämään kaislaa ym., jos vain pyydetään.
Tiedämme että emme ole näine ajatuksinemme yksin.
Risto Palomäki, työvalmentaja, Alavus
Tero Järvinen, hyvinvointialueen johtaja, Alavus