Ähtärinjärven pohjoisosan itärannalta tehtiin alkuviikosta ilmoitus vesiruttohavainnosta.
Viranomaisen havaintopaikalta ottaman kasvinäytteen perusteella todettiin kasvin olevan vaaraton ahvenvita.
Ähtärinjärvellä ei siis ole havaittu vesiruttoa, mikä on hyvä uutinen järven tilan kannalta, kerrotaan Ähtärin kaupungin verkkosivuilla.
Vesirutto on haitalliseksi säädetty vieraslaji, jonka leviäminen tulee estää. Vesirutto valtaa kasvutilaa muilta kasveilta ja edesauttaa järvien umpeenkasvua.
Kasvin poistaminen vesistöstä on hankalaa sen helpon leviämisen vuoksi. Hauraan kasvin pienetkin kappaleet voivat levittää kasvillisuutta. Pienet esiintymät voi poistaa itse, kun kaikki kasvinosat kerätään talteen ja hävitetään poltettavien jätteiden mukana. Suurempien esiintymien poistaminen on tehtävä yhteistyössä ely-keskuksen kanssa ja opastuksella.
Ahvenvita sen sijaan on vesistöissä yleinen ja haitaton alkuperäislaji. Uidessa tai veneilyssä häiritsevää ahvenvitakasvustoa voi poistaa vesistöstä niittämällä ja poistamalla kasvit vesistöstä. Kasvijätteen voi kompostoida kiinteistöllä tai haudata maahan.
Näin erotat kasvit toisistaan:
Ahvenvita ja vesirutto muistuttavat toisiaan. Ahvenvidan lehdet ovat suuremmat ja harvemmassa kuin vesiruton, joka on akvaarioharrastajille tuttu, suuren karhunsammalen näköinen uposkasvi.
Ahvenvita tekee pitkiä, pohjasta pintaan ulottuvia varsia, kun taas vesirutto kelluskelee veden pinnan alla.
Kasvien kokoeron lisäksi suurin ero kasveissa on ahvenvidan varren selvä erottuminen lehtien lomasta. Vesirutolla lehdet ovat niin tiheässä, ettei vartta juurikaan näy.
Myös kasvien kukinnot eroavat toisistaan täysin. Ahvenvita kukkii huomaamattomin terttumaisin kukin, kun taas vesirutto tekee yksittäisiä valkoisia kukkia.
