Jokien virtaamat ja vedenkorkeudet olivat sateisen ja leudon sään vuoksi koko päättyneen helmikuun ajan selvästi suurempia kuin normaalisti. Helmikuun aikana pohjalaisjoet olivat kolme kertaa tulvakorkeudessa, ja samoin pohjalaisjärvien vedenpinnat ovat olleet selvästi tavanomaista korkeammalla.
Helmikuun lopulla esimerkiksi Ähtärinjärvi oli noin 60 senttiä, Seinäjoen Nurmossa sijaitseva Hirvijärven tekojärvi 70 senttiä ja Lappajärvi noin metrin korkeammalla kuin keskimäärin.
– Ähtärinjärven mittaushistoriaa on meidän tiedossamme vuodesta 1911 alkaen, ja helmikuun loppupuolella siellä ei ole koskaan aiemmin mitattu yhtä korkeata lukemaa kuin nyt, kertoo johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.
– Ähtärinjärvi on Kokemäenjoen vesistön yläosia, ja vedet laskevat Virtain, Tampereen ja Kokemäen suuntaan. Lunta ei ole maastossa niin paljoa kuin tavanomaisina talvina, joten ongelmaa ei myöhemmin keväällä pitäisi olla tulossa siitä, että vesi on nyt tavallista korkeammalla.
Kuorasjärveä ei aiota laskea entiseen tapaan
Ely-keskus on hakenut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta kahta järveä – Alavuden Kuorasjärveä ja Alajärven Lehtimäellä sijaitsevaa Kätkänjärveä – koskien poikkeuslupaa säännöstelyluvasta, ettei niin sanottua kevätalennusta tarvitsisi tehdä täysimääräisesti.
– Säännöstelyluvassa määrätään, että maaliskuun puoliväliin mennessä vesipinta täytyy laskea tietylle tasolle. Poikkeusluvalla on tarkoitus varmistaa, kun lunta on nyt vähän, että kesäkaudella järvien vesipinnat olisivat kuitenkin normaalilla tasolla.
– Kuorasjärvelle on tarkoitus hakea pysyvämpikin vastaava lupa, kun talvet näyttävät muuttuvan tällaisiksi kuin ne nyt ovat, ja tällöin ei tarvitsisi toteuttaa niin rajua vedenlaskua.
Kuorasjärveä ja Kätkänjärveä koskeva yhteinen poikkeuslupahakemus on lähetetty maaliskuun ensimmäisellä viikolla.
– Yleensä nämä poikkeuslupahakemukset on käsitelty aluehallintovirastossa aika nopeasti.
Lapuanjoen virtaama päälle viisinkertainen
Lapuanjoen alaosalla virtaama on ollut yli viisinkertainen keskimääräiseen helmikuuhun verrattuna.
– Alavus ja Kuortane ovat vielä Lapuanjoen yläosaa, ja joen alaosaa on vasta Uudenkaarlepyyn korkeudella, selventää Haukilehto.
Helmikuun loppuessa jokien virtaamat olivat kääntymässä hitaaseen laskuun Ähtävänjokea lukuun ottamatta.
Suurista virtaamista johtuen myös jokien ainevirtaamat ovat olleet selvästi normaalia suurempia.
– Sateet ovat huuhtoneet mukaansa runsaasti kiintoainetta ja ravinteita. Happamuustilanne taas on jatkunut helmikuussakin pääosin varsin heikkona, ja vaikea happamuusjakso on kestänyt jo reilut kaksi ja puoli kuukautta.
Pohjavesien pinnat nyt kelpo tasolla
Pohjavesien pinnat ovat helmikuun aikana olleet nousussa ja ovat paljon ajankohdan keskiarvoja korkeammalla.
– Tavallista lämpimämmän sään ja sateiden takia maaperä on ollut sula ja vettä on päässyt imeytymään pohjavedeksi. Vallitseva kylmempi sää lisää roudan paksuutta, mikä tulee vähentämään sadeveden imeytymistä, tietää Haukilehto.
Pohjavesipinnat pysyvät ennusteiden mukaan kevättalven edetessä kuitenkin yhä keskiarvoja korkeammalla.
Reijo Heikkilä