Etelä-Pohjanmaan vanhin ja samalla Suomen vanhin maaseutukerho, Ähtärin Reserviupseerikerho ry, täyttää 90 vuotta.
Suomen ensimmäinen reserviupseerikerho, Helsingin Reserviupseerikerho, perustettiin vuonna 1925. Tämän jälkeen kerhoja syntyi muutaman kerhon vuosivauhdilla, mutta vain kaupunkeihin.
Kun Ähtärin kerho perustettiin vuonna 1933, se sai kunnian olla Suomen ensimmäinen maaseutukerho.
Miksi muihin Etelä-Pohjanmaan kuntiin ei tuolloin perustettu kerhoja?
– Vastaus löytyy suojeluskuntapiirien rajoista: Ähtäri kuului Jyväskylän suojeluskuntapiiriin ja muut kunnat Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiiriin, jonka päällikkö, eversti Laurila, vastusti reserviupseerikerhojen perustamista, kerrotaan kerhon tiedotteessa.
– Laurilan mielestä armeijan ja suojeluskunnan asiana oli huolehtia kaikesta sotilaallisesta koulutuksesta. Virallisesti työnjako selkiintyi vuonna 1937: sotilaskoulutuksesta huolehtiminen kuului suojeluskunnille ja reserviupseerikerhojen tehtäväksi tuli urheilu- ja maanpuolustushengen ylläpitäminen ja kohottaminen.
Ähtärin jälkeen kerhoja perustettiin vuonna 1940 Alajärvelle ja vuonna 1941 Kauhajoelle, Lapualle ja Seinäjoelle.
Ensimmäisenä toimintavuotena pidettiin peräti 19 luentotilaisuutta
Ähtärin reserviupseerikerhon perustava kokous pidettiin Tuomarniemellä 23.4.1933. Puuhamiehinä olivat tuolloin Tampereella vuonna 1901 syntynyt Tauno Järveläinen ja Piikkiössä 1896 syntynyt Erkki Lempinen.
Järveläinen oli harjoittelijametsänhoitajana Tuomarniemen normaalimetsäkoulussa ja Lempinen Myllymäen koulun opettajana. Kerhon ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin vänrikki Erkki Lempinen (myöhemmin Nivarpää).
Toimintakertomuksen mukaan ensimmäisen kesän aikana toiminta oli vielä seisahduksissa, mutta vilkastui syksyllä, kun Haapamäen sotilaspiirin kapteeni E. Takkula ryhtyi huolehtimaan kerhon koulutuksesta. Hänen ansiokseen onkin laskettava Ähtärin Reserviupseerikerhon vilkas toiminta.
Ensimmäisenä toimintavuotena järjestettiin peräti 19 luentotilaisuutta sekä kartta- ja maastoharjoituksia. Luennoista kaksi käsitteli Neuvosto-Venäjää ja yksi Suomen sotilasmaantieteellistä asemaa. Ensimmäisen toimintavuoden jäsenmäärä oli 21.
Ähtärin reserviupseerikerhon puheenjohtajana vuosina 2004–2013 toiminut Veikko Hallila muistaa hyvin 1960-luvun lopulla alkaneen kauden, jolloin isänmaallisuudesta ja veteraaniasioista ei juuri uskaltanut puhua. Onneksi aika on muuttunut ja veteraanit ovat saaneet heille kuuluvan kunnian.
– Itse näen että kerhomme on tehnyt ansiokasta veteraanityötä vastaten muun muassa Ähtärin veteraanikeräysten organisoinnista noin kymmenen vuoden ajan maakunnan kärkituloksin. Lisäksi olemme vastanneet veteraanisiunauksissa seppeleenlaskusta lähes saman ajan, Hallila toteaa.
Reserviupseerikerho järjestää talvikuukausina reserviläisiltoja ja mahdollistaa kesäkuukausina jäsenilleen mahdollisuuden ylläpitää ampumaharrastusta.
Varusmiespalvelukseen lähteville järjestetään vuosittain kaksi infotilaisuutta, joista toisen järjestää Ähtärin Reserviläiset ry.
Lisäksi ähtäriläiset maanpuolustusjärjestöt mittelevät vuosittain taitojaan ”herrasmieskisassa”, jonka järjestämisvastuu vaihtuu vuosittain.
Ähtärin Reserviupseerikerhossa on jäseniä 74, myös Lehtimäeltä ja Soinista. Naisupseereita on kaksi.
Puolustusvoimat näkyy ja kuuluu Ähtärissä Räjähdekeskuksen ansiosta
Oman lipun kerho sai 35-vuotisjuhlassaan vuonna 1968. Kerhon puheenjohtajana on ollut vuodesta 2014 lähtien Juhani Luodeslampi ja varapuheenjohtajana vuodesta 2018 lähtien Lasse Raassina.
– Olemme siitä onnellisessa asemassa, että puolustusvoimat näkyy ja kuuluu Ähtärissä tarjoten työpaikkoja, joissa tehdään työtä, jolla on tarkoitus. Räjähdekeskuksen rooli reserviläistoiminnan tukemisessa on vähentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana, Luodeslampi toteaa.
Reserviupseeriliitto on myös huolissaan EU-komission lyijypatruunoiden rajoitusesityksistä, sillä vaihtoehdot ovat hintavia ja ongelmallisia. Käyttökielto vaikuttaisi merkittävästi ampumatoimintaan ja reserviläisten maanpuolustusvalmiuteen.
Luodeslampi yhtyy tähän näkemykseen ja pitää haastavana löytää pienoiskiväärin luodille muu materiaali.
Ähtärin reserviupseerikerhon juhlapäivä 7.10. alkaa seppeleenlaskulla sankarihaudalle kello 13.
Pirkanlinnassa järjestetään kello 14 kaikille avoin juhlaseminaari, jossa luennoi Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen johtaja, eversti Markku Pajuniemi. Luento jakaantuu kahteen osaan: Suomen puolustusvoimat ja NATO -jäsenyys sekä turvallisuusympäristökatsaus.
Juhlaesitelmän jälkeen yleisöllä on mahdollisuus tehdä kysymyksiä. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii eversti evp. Jari Mäenpää.
Juhlapäivän vietto huipentuu illalla jäsen- ja kutsuvierastilaisuuteen Räjähdekeskuksen tiloissa.
