Etelä-Pohjanmaan ely-keskus kartoittaa alkukesästä 2024 kahden sukeltajakovakuoriaislajin vanhat esiintymäpaikat Ähtärin Ouluvedessä, Kruunupyyn Tastgölenissä ja parissa lammessa Vexalan kylässä Uudessakaarlepyyssä.
Kartoitukset tehdään touko–kesäkuun vaihteessa, syöttirysän avulla. Kartoitusten syy on luontodirektiivissä mainittujen lajien suojelutason arvioinnin raportointi EU-komissiolle, kerrotaan tiedotteessa.
Luontodirektiivi suojelee Euroopan yhteisön tärkeinä pitämiä lajeja ja niiden elinympäristöjä. EU:n jäsenmaat raportoivat kuuden vuoden välein lajien suojelutasosta.
Suojelutason arviointi tehdään lajien levinneisyyden, populaation tilan, elinympäristön tilan sekä suojelutason odotettavan kehityksen perusteella.
Raportoinnin taustatietoihin tarvitaan tuoreet esiintymistiedot, siksi kaikki yli kymmenen vuotta vanhat esiintymät tarkistetaan uudelleen. Kaikkien kartoitettavien paikkojen lajihavainnot on tehty ennen vuonna 2010.
Molemmat lajit ovat akvaattisia petoja
Jättisukeltaja (Dyticus latissimus) on yksi Suomen suurimmista kovakuoriaislajeista. Laji on luokiteltu elinvoimaiseksi ja mainittu luontodirektiivin II- ja IV-liitteissä.
Jättisukeltaja elää tyypillisesti kirkasvetisissä ja vähäravinteisissa järvissä, mutta myös lammissa ja lammikoissa. Useimmiten laji löytyy tiheän vesikasvillisuuden reunoilta. Sekä aikuinen että toukka ovat akvaattisia petoja.
Isolampisukeltaja (Graphoderus bilineatus) on luokiteltu elinvoimaiseksi ja mainittu luontodirektiivin II- ja IV-liitteissä. Laji elää matalissa ja rehevissä makeavetisissä vesistöissä, joissa on runsaasti vesikasvillisuutta.
Sen esiintymispaikkoja ovat lammet ja reheväkasvuisten järvien osat, joita ympäröi tiheä rantakasvillisuus. Sekä aikuinen että toukka ovat akvaattisia petoja.
Syötti houkuttelee pedot pyydykseen
Kartoitukset suorittaa Faunatica Oy ely-keskuksen toimeksiannosta. Paras kartoitusaika on keväällä ja alkukesällä, kun molemmat lajit ovat helpoiten havaittavissa.
Käytännössä työt tehdään toukokuun-kesäkuun vaihteessa. Jättisukeltajan kartoitukset tehdään Ähtärin Ouluvedessä sekä Perhojoen Tast-gölenissä.
Isolampisukeltajan kartoitukset puolestaan tehdään kahdessa lammessa Vexalan kylässä Uusikaarlepyyssä.
Inventoinneissa käytetään sukeltajakuoriaisille suunniteltua syöttirysää, johon asetettu syötti houkuttelee niitä pyydykseen.
Elävänä pyytävät rysät asetetaan tukikepin varaan pohjaan vesikasvillisuuden joukkoon, osittain vedenpinnan yläpuolelle, jotta sukeltajat saavat happea pyydyksessä.
Yksilöt palautetaan takaisin luontoon
Yksilöt palautetaan löytöpaikkaansa välittömästi tunnistamisen jälkeen.
Kartoituksen aikana merkitään muun muassa seuraavat tiedot: havaintopaikkojen koordinaatit, kuvaus lajien esiintymien runsaudesta, elinympäristön laatu (kuten arvio veden laadusta, ilmaversoiskasvien runsaudesta, rannan kasvillisuus jne.) sekä hoito- ja suojelusuositukset lajien elinympäristövaatimusten perusteella.
