Ähtärin eläinpuistosta kantautui tiistaiaamuna surullisia uutisia: puiston kävijöitä vuosikymmeniä ilahduttanut Mimmi-karhu on kuollut.
Eläinpuisto kertoo tiedotteessaan eläimistä luopumisen olevan yksi työn raskaimmista puolista. Aina lopulta eläinten kohdalla eteen tulee hetki, jolloin se on ainoa oikea päätös.
Näin kävi maanantaina 18. elokuuta, kun 34-vuotias karhunaaras Mimmi päätettiin päästää rauhallisesti ja arvokkaasti ikiuneen.
Päätös tehtiin yhdessä eläinlääkärin kanssa
Korkea ikä toi karhulle mukanaan luonnollisia vanhuuden vaivoja, etenkin hampaiden osalta, ja siksi sen vointia on seurattu viime vuodet erityisen tarkasti.
Eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski kertoo tiedotteessa, että maanantaiaamuna eläinlääkärin tekemä kattava terveystarkastus antoi nopeasti käsityksen Mimmin yleiskunnosta.
Päätös iäkkään karhun lopetuksesta tehtiin yhdessä eläinlääkärin ja eläintenhoitajien kanssa.
Koko eläinpuiston väki, mutta erityisesti puiston eläintenhoitajat jäävät kaipaamaan Mimmiä ja karhuemon kommelluksia muistellaan vielä vuosikymmeniä.
Mimmi oli syntyjään ähtäriläinen
Ruskeakarhunaaras Mimmi syntyi Ähtärin eläinpuistossa vuonna 1991.
Karhujen elinikä luonnossa voi olla jopa 30 vuotta, mutta usein se jää alle 20 vuoteen. Luonnossa karhut kuolevat usein sairauksiin tai vanhuuteen talviuniensa aikana omassa pesässään.
Eläinpuiston väki kuvailee tiedotteessa Mimmiä voimakasluonteiseksi karhuksi ja erinomaiseksi emoksi, joka ehti kasvattaa useamman pentueen.
Mimmin jälkeläisiä löytyy suomalaisten eläintarhojen lisäksi myös ympäri Eurooppaa. Ähtärin eläinpuistoon jäävät Mimmin jälkeläisistä 14-vuotias Jaki sekä 9-vuotiaat kolmoset Kasper, Jesper ja Joonatan.
Mimmin jälkeläiset jatkavat perinnettä
Monet saattavat muistaa Mimmin joogaavana karhuna, joka sai nuoruudessaan myös kansainvälistä huomiota venyttelyillään.
Mimmi oppi venyttelemään aikoinaan emoaan Santraa seuraamalla ja siirsi taidon puolestaan omille jälkeläisilleen.
Karhut nähdäänkin Ähtärissä usein venyttelemässä taidokkaasti omaksi ilokseen.
Vaikka eläinpuistossa jäädäänkin kaipaamaan joogaavaa karhuemoa, Haapakoski painottaa tiedotteessa, että toiminnan ytimessä pysyvät nyt ja jatkossa lajiensuojelu, puistoa asuttavien lajien ja yksilöiden hyvinvointi sekä toiminnan jatkuva kehitys.
